Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa. Naiset suuntautuvat opetus- ja hoiva-aloille, miehet tekniikkaan ja logistiikkaan. Alojen sisällä epätasa-arvo näkyy naisten ja miesten sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä.

Tasa-arvoa tekniikkaan -seminaarissa kuullaan miksi naisia tarvitaan lisää tekniikan alalle ja pohditaan, keitä tekniikka kiinnostaa ja miksi. Lisäksi käydään läpi Naistech- ja Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeiden tuloksia opiskelijoiden, ohjauksen ja työelämän näkökulmasta.

Seminaari on suunnattu tekniikan alan yrityksille, ohjaus- ja opetustehtävissä toimiville ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.

---

Seminaarin materiaalit

Seminaarin tallenne
Tallenne katsottavissa 8.6. asti
Linkki tallenteeseen

Miksi tekniikka tarvitsee tasa-arvoa?
Rasmus Roihan esitys
Karl-Erik Michelsenin esitys

Kissa pöydälle! – opiskelijat toivovat keskustelua ja konkretiaa
Johanna Naukkarisen esitys
Tasa-arvoa tekniikkaan LTKY puheenvuoro Tiia Kettunen ja Pia Kuosmanen 190522

Tasa-arvo tekniikan alan uraohjauksessa
Heikki Yli-Rämin esitys
Iida Leppäsen esitys

Tekniikan työurat ja tasa-arvo
Susanna Bairohin esitys
Heli Dornin esitys

---

Ohjelma

9.00 Avaussanat 

9.15   Miksi tekniikka tarvitsee lisää tasa-arvoa?
Toimitusjohtaja Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry
Professori Karl-Erik Michelsen, LUT-yliopisto 

10.15 Tauko

10.30 Näkökulmia tasa-arvoon:
Kissa pöydälle! – opiskelijat toivovat keskustelua ja konkretiaa
Tutkijatohtori Johanna Naukkarinen, LUT-yliopisto
Kommenttipuheenvuoron pitävät edunvalvonta-asiantuntija Tiia Kettunen sekä
yhteisöasiantuntija Pia Kuosmanen, LUT-yliopiston ylioppilaskunta

Tasa-arvo tekniikan alan uraohjauksessa
Opinto-ohjaaja, lehtori Heikki Yli-Rämi, TAMK
Kommenttipuheenvuoron pitää sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija Iida Leppänen, TAMK

Tekniikan työurat ja tasa-arvo
Tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, Tekniikan akateemiset TEK
Kommenttipuheenvuoron pitää projekti-insinööri/työmaamestari Heli Dorn, NRC Group Finland Oy

12.00 Lounastauko

13.00 Kiinnostus ei synny tyhjiössä – keitä tekniikka kiinnostaa ja miksi?
Panelisteina Kirsi Ikonen Itä-Suomen yliopistosta, Kaisa Orajärvi Oulun ammattikorkeakoulusta, Karl-Erik Michelsen LUT-yliopistosta ja Rasmus Roiha Ohjelmisto- ja e-business ry:stä

14.00 Päivän yhteenveto ja opastus hankemessuille

14.15 Suora lähetys päättyy ja hankemessut käynnistyvät Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa

Puhujaesittelyt

Rasmus Roiha on ohjelmistoalan edustaja, sarjayrittäjä sekä Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja. Hän on keskittynyt urallaan alan kehitykseen, muutokseen ja trendeihin sekä softayhtiöiden kilpailukyvyn parantamiseen. Roihan mukaan syitä edistää tasa-arvoa tekniikan alalla on useita. Lisääntynyt diversiteetti johtaa tutkitusti parempiin liiketoiminnallisiin tuloksiin ja monipuolisempi tekijäjoukko mahdollistaa myös monipuolisemmat palvelut. Se, ettei naisia ole aikanaan kannustettu ja tuettu, on johtanut alan yksipuolistumiseen. Roiha ajatteleekin, että tulevilla sukupolvilla tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja menestyä esimerkiksi IT-alalla sukupuolesta riippumatta.

Karl-Erik Michelsen on LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori. Hän opettaa kauppakorkeakoulun opiskelijoille innovaatiojohtamista ja kestävän talouden strategista johtamista sekä insinööriopiskelijoille teknologian yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Michelsenin mukaan teknologia on niin merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, että jokaista tarvitaan osallistumaan sen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden arvioimiseen sukupuolesta riippumatta.
Kuva: Teemu Leinonen

Kirsi Ikonen työskentelee Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksella. Hän kehittää työssään fotoniikan laboratoriokoulutusta yhteistyössä teknologiayritysten kanssa. Ikosen mielestä tekniikkaan tarvitaan lisää tasa-arvoa, koska ala ohjaa keskeisellä tavalla taloutta, kestävää kehitystä ja yleisesti yhteiskuntien hyvinvointia. Tämän vuoksi kaikilla ihmisryhmillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet päästä osallistumaan alan kehittymiseen.

Kaisa Orajärvi toimii Oulun ammattikorkeakoulussa tietotekniikan koulutusohjelman tutkintovastaavana. Oamkissa on juuri päättynyt Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hanke, jossa järjestettiin kolmen ja puolen vuoden ajan TeknologiaTET-jaksoja, teknologiatyöpajoja, infoja tekniikan alojen laajuuksista sekä eri tekniikan aloista ja ammattien sukupuolisegregaatiosta tytöille, opettajille sekä ohjaajille. Orajärven mukaan tekniikan alat tarvitsevat monipuolisen osaajajoukon kaikkien sovellusten ja teknologiatuotteiden taakse, sillä olemme kaikki tekniikasta riippuvaisia eikä teknologia itsessään ole sukupuolikysymys. Orajärvi keskittyy työssään siihen, että myös tytöt näkisivät tekniikan alat hyvänä opiskeluvaihtoehtona ammatinvalintatilanteessa.

Tutkijatohtori Johanna Naukkarinen työskentelee tutkimus-, opetus- ja kehitystehtävissä LUT-yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät tekniikan alan sukupuolen mukaisen eriytymisen syihin ja seurauksiin, alemmilla kouluasteilla toteutettavaan tiede- ja teknologiakasvatukseen, sekä tekniikan alan opetukseen. Opetuksessaan Naukkarinen keskittyy tekniikan ja yhteiskunnan rajapintaan mm. tekniikan etiikan ja sukupuolittumiseen liittyvien teemojen kautta. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi Naukkarinen työskentelee erilaisissa tasa-arvoa edistävissä hankkeissa sekä LUT-yliopiston ja lukioiden yhteistyömuotojen kehittämisen parissa. Naukkarisen mukaan tasa-arvon ja diversiteetin lisääminen tekniikassa on ehdoton edellytys sille, että tekniikasta saadaan kehitettyä yhteiskuntaa ja sen kaikkia ryhmiä paremmin palvelevaa sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Monimuotoinen henkilöstö parantaa myös tekniikan alan työilmapiiriä ja -hyvinvointia.

Tiia Kettunen toimii LUT-yliopiston ylioppilaskunnan eli LTKY:n edunvalvonta-asiantuntijana. Työssään hän keskittyy edunvalvontaan, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan, yhdenvertaisuuteen sekä häirinnän vastaiseen toimintaan. Kettusen mukaan tasa-arvon edistäminen lisää kaikille yhdenvertaista toimintakulttuuria opinnoissa ja työelämässä. Tämä mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun sekä esimerkiksi samapalkkaisuuden ja yhtenäiset opiskelu- ja uramahdollisuudet. Kettunen ajattelee, että tasa-arvo koulutuspolulla ja uralla lisää hyvinvointia ja vähentää alojen sukupuolittuneisuutta, joka taas parantaa palveluiden laatua.

Pia Kuosmanen työskentelee yhteisöasiantuntijana LUT-yliopiston ylioppilaskunnassa LTKY:ssa. Hänen tavoitteenaan on kehittää LUT-yliopiston Lahden kampuksen opiskelijakulttuuria ja luoda kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuksia integroitua paikalliseen työyhteisöön. Kuosmanen kertoo, että kansainvälisyys on nykyään selkeä osa ylioppilaskunnan arkea ja sen arvostus työmarkkinoilla nousee jatkuvasti. Hänen mielestään tasa-arvo on merkittävä asia, johon kiinnitetään enemmän huomiota vuosi vuodelta. Kansainvälisesti tasa-arvo tarkoittaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia, ja niitä tarvitaan tekniikan alan kehittymiseen.

Iida Leppänen on luova ja määrätietoinen tuleva automaatiotekniikan insinööri. Hän on lähtökohtaisesti kiinnostunut kaikesta tekniikkaan liittyvästä ja haluaa lisätä ihmisten tietoisuutta tekniikan alan mahdollisuuksista. Leppänen opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa automaatiotekniikan insinööriopintoja kolmatta vuotta ja haaveilee lisäksi jatko-opinnoista. Leppänen näkee, että tasa-arvon lisääntyessä tekniikan alalla uudet ideat lisääntyvät ja näin saadaan kehitettyä entistä innovatiivisempia ratkaisuja. Leppäsen mukaan tulevaisuus tuo eteemme aina mitä monimutkaisempia ongelmia ja tekniikan osaajien tarve varmasti lisääntyy. Monessa tekniikan alan ja insinöörin työssä vaaditaan luovuutta, itseohjautuvuutta, kunnianhimoa ja kekseliäisyyttä, näiden ollessa piirteitä, joita hyvin usein naisilta löytyy.

Susanna Bairoh toimii tutkimuspäällikkönä Tekniikan akateemiset TEKissä ja tekee lisäksi väitöskirjaa Hankenin johtamisen ja organisaatioiden laitokselle. Hän vastaa TEKin tutkimustoiminnasta ja vetää tutkimustiimiä. Tutkijana Bairohin erityisalaa on sukupuolten tasa-arvo, inkluusio ja yhdenvertaisuus tekniikan alalla. Näihin aiheisiin hän keskittyy myös loppuvaiheessa olevassa väitöskirjassaan, joka käsittelee sukupuolittuneita eroja STEM-aloilla. Bairoh mukaan me kaikki ansaitsemme parempaa tekniikkaa, joten sen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan mahdollisimman monenlaisten ihmisten osaamista.  Tekniikan osaaminen ei ole sidottu sukupuoleen, vaikka käsityksemme ovatkin. Bairoh toteaakin, että on kaikkien kannalta vahinko, jos luutuneet asenteet estävät naisia hakeutumasta kiinnostaviin ja kehittymismahdollisuuksia tarjoaviin töihin – ja työnantajia palkkaamasta heitä niihin.

Heli Dorn on joulukuussa 2021 Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistunut sähkövoimatekniikan insinööri. Hän työskentelee tällä hetkellä NRC Group Finlandilla projekti-insinöörinä. Työssään hän hoitaa päätoteuttajan vastuutehtäviä, toimii projektin laatuvastaavana sekä auttaa projektipäällikköä tehtävissään. Samalla häntä mentoroidaan projektipäällikön tehtävään. Dornin mielestä tekniikkaan tarvitaan lisää tasa-arvoa, koska kaikkien vahvuuksia tarvitaan. Tekniikan alalla kaikessa ei tarvita raakaa voimaa, vaan moni asia vaatii esimerkiksi tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Tasa-arvo vaikuttaa Dornin mukaan myös työyhteisön dynamiikkaan.