Perhevapaat jakautuvat edelleen epätasaisesti miesten ja naisten kesken. Tämä selviää Tekniikan akateemisten vuoden 2018 työmarkkinatutkimuksen yhteydessä toteutetussa perhevapaakyselyssä, johon vastasi 5855 TEKin alle 50-vuotiasta jäsentä. Vastaajat työskentelevät asiantuntija- tai johtotehtävissä.
Kyselyn mukaan vain noin puolet tekniikan alalla työskentelevistä isistä piti enemmän kuin kolme viikkoa isyysvapaata, ja yli kolme kuukautta lapsensa kanssa oli kotona vain 10 prosenttia isistä. Ei siis olekaan yllättävää, että nimenomaan moni tekniikan alalla työskentelevä nainen kokee perhevapaiden vaikuttavan negatiivisesti heidän urakehitykseensä. Tekniikan alalla työskentelevistä 30–39-vuotiaista naisista 28 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia koki, että perhevapaan pitäminen vaikuttaa haitallisesti työuran kehitykseen.
Ennen kaikkea naiset haluavat myös muutosta nykyisiin käytäntöihin perhevapaiden jakamisessa. 70 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista ja 55 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että vapaat tulisi jakaa tasaisemmin vanhempien kesken. Ylipäätään asenneilmasto on myönteinen isien vapaille: lähes 90 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että isien tulisi käyttää perhevapaita enemmän.
TEKin jäsenten näkemyksiä perhevapaiden jakamisesta (Lähde: TEK työmarkkinatutkimus 2018)
Tekniikan alalla alle 40-vuotiailla naisilla määräaikaiset työsuhteet ovat kaksi kertaa yleisimpiä kuin miehillä. Lisäksi naisilla on vähemmän lapsia kuin miehillä. Tämä tulos kertoo osaltaan siitä, että naisille ei edelleenkään ole yksinkertaista yhdistää perhe-elämää ja vaativaa asiantuntijauraa. On myös selvää, että perhevapaiden jakautuessa hyvin epätasaisesti lapset merkitsevätkin suurempaa katkosta naisten uralla kuin miesten uralla.
Perhevapaiden tasaamista vastustavat argumentit painottavat usein naisen oikeutta olla kotona haluamansa ajanjakson. TEKin perhevapaakyselyn tulokset osoittavat, että tekniikan alan naisten enemmistö ei pidä nykyistä perhevapaiden jakautumista omia toiveitaan vastaavana tilanteena.
Työn joustoista helpotusta?
Vastaajien mielestä parhaiten työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpottavat erityisesti joustavat työaikajärjestelyt, etätyömahdollisuus ja perhevastuun jakaminen puolisoiden kesken. Silti vain puolet alle 50-vuotiaista TEKin kyselyyn vastanneista kokee, että työnantaja suhtautuu positiivisesti esimerkiksi lyhennettyyn työaikaan. Lyhennetty työaika onkin monelle ratkaisu, jonka avulla selvitään perheen ja työelämän yhteen sovittamisesta tässä ja nyt. Kestävä ratkaisu perhemyönteiseen työelämään joustot eivät kuitenkaan ole siinä tapauksessa, jos niitä hyödyntävä jää ura- ja palkkakehityksessä jälkeen.
Työlle omistautuminen ja työn tekemisen määrästä palkitseminen ovat syvälle länsimaiseen kulttuuriin koodattuja arvoja. Perhevapaakyselyn avoimet vastaukset osoittavatkin, että käytännössä työn vaatimat panostukset menevät työpaikkojen päätöksissä tasa-arvoisen vanhemmuuden tukemisen edelle, juhlapuheista huolimatta. Ylennykset jäävät perhevapaalla saamatta, matkapäiviä vaaditaan johtotehtävissä, osa-aikaisuuteen suhtaudutaan nihkeästi, tai työnantaja suorastaan kieltää etenkin isän perhevapaan kiireisessä tilanteessa.
Vastuu pois yksin äitien harteilta
Äitimyytti, jossa nainen nähdään lasten pääasiallisena huoltajana, vaikuttaa edelleen asenteisiin työelämässä. Naiset joutuvat huomattavasti useammin todistamaan, että pystyvät yhdistämään työn ja pienten lasten hoidon, ja esimerkiksi lasten sairastelujen ajatellaan kuormittavan etenkin äitiä. Toisaalta taas isät saattavat kärsiä siitä, että heidän on erityisesti perusteltava panostuksensa lapsiin työn sijasta, toisin kuin äitien. Isän pidemmälle perhevapaalle ei välttämättä ole työpaikalla mallia tai hyviä käytäntöjä, jonka avulla tuore isä uskaltaisi hypätä pidemmäksi aikaa pois työstä.
Työpaikkojen kulttuurissa eli asenteissa ja käytännöissä on paljon petrattavaa vanhemmuuteen ja erityisesti isyyteen liittyen. Tärkeintä on lähiesihenkilöiden positiivinen suhtautuminen perhevapaan, myös isyysvapaan pitämiseen, ja konkreettiset käytännöt niin äitien kuin isien vapaiden järjestämiseen. Myös ylimmän johdon näyttämä esimerkki on tehokas tapa muuttaa kulttuuria. Yön yli kestävien työmatkojen rajoittaminen voisi koronapandemian opettamien etäkokouskäytäntöjen myötä helpottua. Sijaiset ja tehtävien uudelleenjärjestelyt ovat yhtä tärkeitä isien kuin äitien perhevapaiden aikana. Lainsäädännöllisellä ohjauksella voidaan osaltaan tasata perhevapaita korvamerkitsemällä enemmän vapaita isille.
Katso lisää esimerkiksi:
Väestölliiton Isät ja tasa-arvo -hanke
