Tasa-arvoisesti uralle

Onko tekniikan alan opiskelijan ja asiantuntijan identiteetti liian suppea?

Onko tekniikan alan opiskelijan ja asiantuntijan identiteetti liian suppea?

Moni tekniikan alan nainen oli kokenut vaikeasti kuvailtavaa ulkopuolisuuden tunnetta joko opiskellessaan tai työskennellessään tekniikan alalla, vaikka kuuluminen osaksi yhteisöä on  yksi tärkeimmistä tarpeista ja arvoista.

NAU-hankkeessa haastateltiin kuutta hiljattain tekniikan alalta Aalto-yliopistosta valmistunutta alumnia ja viittä vielä opiskelevaa opiskelijaa syksyn 2020 aikana. Kaikki haastateltavista ilmoittivat sukupuolekseen muun kuin mies ja ovat siten alallaan sukupuolensa perusteella vähemmistössä. Haastatteluista esiin nousseita asioita on koostettu alla olevaan sarjakuvaan, joka siten perustuu puhtaasti haastatteluilla kerättyyn tutkimusaineistoon.

 

Poikkeaminen normista luo painetta muuttaa itseään

Monet haastatelluista alumneista ja opiskelijoista kuvailivat alallaan valitsevaa kulttuuria, jossa tietynlainen käyttäytyminen ja ulkonäkö ovat normi, ja erilaisuus yhdistetään nopeasti osaamattomuuteen tai alalla vaadittavan lahjakkuuden puuttumiseen. Eri tekniikan aloja opiskelleet kertoivat kulttuurien vaihtelevan eri tekniikan aloilla, jolloin kokemus hyväksytyksi tulemisesta opiskeluyhteisössä omana itsenään saattoi riippua siitä, oltiinko muiden opiskelijoiden kanssa vuorovaikutustilanteissa esim. pääaineen vai sivuaineen kursseilla. Killan järjestämiin verkostoitumistilaisuuksiin oli ainakin yhdellä opintoalalla tiukat, konservatiivisiksi ja monimutkaisiksi koetut pukeutumissäännöt nimenomaan naisille. Tätä taustaa vasten opiskelijayhteisössä vaikuttaminen omana itsenään ja omaa persoonaa esiin tuoden voi olla vaikeaa, varsinkin jos kokee poikkeavansa alansa normista. Haastatellut kommentoivat myös sitä, että avoin tunteiden näyttäminen tai puhe tunteista ei kuulu alan kulttuuriin. Paine muuttaa omaa käytöstään tai pukeutumista paremmin alalle soveltuvaksi kuului sekä alumnien että opiskelijoiden kokemuksissa.

Ulkopuolisuuden tunne alalla

Moni oli kokenut vaikeasti kuvailtavaa ulkopuolisuuden tunnetta joko opiskellessaan tai työelämässä tekniikan alalla, vaikka kuuluminen osaksi yhteisöä on varmasti niin opiskelijoille ja korkeakoululle sekä killalle kuin alumneille että työnantajillekin yksi tärkeimmistä tarpeista ja arvoista. Toivottiin, että työllistyminen on mahdollista omana itsenään, eikä tietyltä sukupuolelta odotettaisi toisia sukupuolia enemmän. Lähes kaikki haastatelluista ottivat esiin ns. kympin tyttö -syndrooman, jossa naiset vaativat itseltään (ja toisiltaan) lähes täydellisyyttä niin opinnoissa, vapaaehtoistöissä kuin työelämässäkin kun taas miehiltä odotetaan lahjakkuutta alalla. Moni arveli ilmiön liittyvän läheisesti naisilla yleisemmin diagnosoituun uupumiseen jo opintoaikana.

Enemmän huomiota ryhmäytymisen tapoihin opintojen alussa

Sopeutuminen miesvaltaiselle alalle voi vaatia muilta sukupuolilta esim. itselleen muuten ominaisten piirteiden häivyttämistä tai itselleen epäluonteenomaisten ominaisuuksien, kuten reippauden tai sosiaalisuuden korostamista. Kun tulee hyväksytyksi porukkaan ”yhtenä äijistä”, voi roolista olla vaikea murtautua. Useat haastatellut mainitsivat tulevansa hyvin toimeen kaikkien kanssa opinnoissa, mutta ymmärtävänsä naisopiskelijoiden tarpeen tukeutua toisiin naisiin usein kovin maskuliinisessa kulttuurissa. Esimerkiksi inttipuhe tai internetkulttuuri voivat olla vieraita monille, jolloin yhteisiä puheenaiheita on vaikea löytää varsinkin alussa. Opintojen alussa koettu, osaamiseen tai lahjakkuuteen liittyvä ”näyttämisentarve” purkautui haastateltujen mukaan melko nopeasti, kun muihin opiskelijoihin tutustui paremmin. Kuitenkin on selvää, että ennakkoluulot muita kuin miesopiskelijoita kohtaan olivat esillä opintojen alussa. Koska ryhmäytyminen opiskelijaporukan kesken tapahtuu hyvin nopeasti opintojen alussa, pitäisi ryhmäytymistä edistävien toimenpiteiden inklusiivisuuteen ja mahdollisiin vaikutuksiin kiinnittää erityistä huomiota niin opiskelijajärjestöissä kuin korkeakouluissakin. Ajatusta tekniikan alan opiskelijan ja asiantuntijan normatiivisesta identiteetistä sopisi laajentaa, jotta kaikki alasta kiinnostuneet opiskelijat ja alalle jo kouluttautuneet kokisivat sopivansa alalle enemmän omana itsenään.

Tietoa selvityksestä

Haastatteluilla kartoitettin kokemuksia liittyen seuraaviin teemoihin: Sukupuolen vaikutus opiskelukokemukseen kuten opintojenohjaukseen, uraohjaukseen ja opinnoissa verkostoitumiseen. Lisäksi keskusteltiin haastateltavien mahdollisista huomioista liittyen ryhmätyöskentelyyn, opetusmateriaalien stereotypioihin ja sukupuolijakaumaan opintoalalla. Työelämäkokemuksista tutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat mm. sukupuolen vaikutus urapolkuun, työelämässä verkostoitumiseen, työllistymiseen, perheen ja työn yhteensovittamiseen ja mahdollisuuksiin edetä uralla. Haastateltavilta kysyttiin myös ideoita koulutuksen kehittämiskohteista, joilla olisi merkitystä tulevaisuuden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän kehittämisessä. Haastateltavat valikoituvat Aalto-yliopiston yhteisöstä lumipallomenetelmällä.

Hankkeessa edetään seuraavaksi vaiheisiin, joissa kehitetään yhdessä ratkaisuja havaittuihin haasteisiin yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on edistää ja tukea kaikkien sukupuolten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä.

 

Haastatteluaineisto: Riikka Jääskeläinen, palvelumuotoilija, Aalto-yliopisto

Hankevastaava Aalto-yliopistossa: Marja Niemi, kehityspäällikkö, Perustieteiden korkeakoulu

Riikka Jääskeläinen

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista