Tasa-arvoisesti uralle

Tekniikan ala tarvitsee monipuolisempia esikuvia

Tekniikan ala tarvitsee monipuolisempia esikuvia

Tekniikan alalla työskentelevät ja opiskelevat naiset peräänkuuluttavat monipuolisempaa kuvastoa siitä, millaisia urapolkuja hankitulla osaamisella voisi rakentaa ja millaisin monipuolisin henkilökohtaisin ominaisuuksin.

NAU-hankkeessa haastateltiin kuutta hiljattain tekniikan alalta Aalto-yliopistosta valmistunutta alumnia ja viittä vielä opiskelevaa opiskelijaa syksyn 2020 aikana. Kaikki haastateltavista ilmoittivat sukupuolekseen muun kuin mies ja ovat siten alallaan sukupuolensa perusteella vähemmistössä.

Haastatteluista esiin nousseita asioita on koostettu alla olevaan sarjakuvaan, joka siten perustuu puhtaasti haastatteluilla kerättyyn tutkimusaineistoon.

Mielikuva yrittäjistä ja johtajista on edelleen miehinen

Haastatteluissa yrittäjyys nähtiin miesten maailmana, jossa korostuu kellarissa puuhastelevien, läpimurtoinnovaatioita kehittelevien miesten neromyytti. Osa haastatelluista koki yliopiston yrittäjäpiirien toiminnan miehille suunnatuksi, ja osa ei ollut ajatellut yrittäjyyttä itseään kiinnostavana urapolkuna ollenkaan. Myös opiskelijoiden kesken yrittäjyys tuntui kuuluvan miestenvälisiin keskusteluihin, joista muut jäivät ulkopuolelle, vaikka kiinnostusta asiaan olisikin. Samoin itsensä näkeminen johtotehtävissä oli monelle etäinen ajatus. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa pohdintaa, voisiko pienikokoinen tai introvertti nainen tulla koskaan nähdyksi alallaan johtotehtävissä.

Toisaalta pienetkin syötteet johtajuuden käsitteen laajentamisesta, esimerkiksi käsitystä johtajuudesta onnistuneesti purkanut ja avartanut kurssi, olivat vaikuttavia. Mainituksi tulivat myös naistoimitusjohtajat, joiden arvot resonoivat omien arvojen kanssa.

Erilaisisten taustojen ja arvojen esiin nostaminen monipuolistaisi kuvaa tekniikan osaajasta

Haastatteluissa alumnit ja opiskelijat eivät monikaan puhuneet esikuvista tai olleet itse kiinnittäneet huomiota samaa sukupuolta olevien, alansa esikuvien puutteeseen. Kuitenkin asiasta kysyttäessä moni huomioi, miten esimerkiksi naisia oli omalla alalla vähän erityisesti opetustehtävissä. Samoin esille nostetut, menestyneet alumnit olivat haastateltujen mukaan usein miehiä tai sitten naisia, jotka käyttäytyivät kuin miehet. Haastatteluissa peräänkuulutettiin monipuolisempaa kuvastoa siitä, millaisia urapolkuja hankitulla osaamisella voisi rakentaa ja millaisin monipuolisin henkilökohtaisin ominaisuuksin.

Haastatteluissa nousi esiin myös toive siitä, että kursseilla esiteltäisiin sitä, miten eritaustaiset ihmiset tai ryhmät olisivat nimenomaan hyödyntämällä monipuolisia taustojaan onnistuneet ratkaisemaan jonkin ongelman ansiokkaasti. Tärkeää olisi myös nostaa erilaisilla arvoilla ja erilaisille urapoluille edenneitä henkilöitä. Monet toivat esiin, ettei heille merkityksellisintä työelämässä ollut palkka tai status vaan oikean asian eteen työskentely hyödyntämällä omaa osaamistaan ja kiinnostustaan alaa kohtaan. Vain palkkaan ja statukseen keskittyminen työelämässä ja uralla nähtiin pinnallisena.

Sallivuutta perheen ja työn yhdistämisessä kaivataan

Jatko-opiskelijanaiset toivat esiin huolensa perheen ja uran yhdistämisen vaikeudesta. Vaatimukset suorittaa post doc -vaihetta ulkomailla tuntuivat useammalle haastatellulle erittäin vaikealta haasteelta. Akateemisia urahaaveita tulee naisena miettiä kenties miehiä pidemmällä aikavälillä, ja kynnys perheen perustamiseen nousee. Ongelmia nähtiin sekä puuttuvissa tukirakenteissa että asenteissa perheenperustamiseen, joiden huomioitiin vaihtelevan suuresti tutkimusryhmien välillä. Myös nuoremmat opiskelijat olivat jo pohtineet perheenperustamisen ja uran yhdistämistä ja kohdanneet esimerkiksi kesätyönhaussa epäasiallisia kysymyksiä lasten saamisesta.

Kokemukset oman alan kesä- tai osa-aikatöistä värittivät monien haastateltujen työnhakua. Jos pohjalla oli huonoja kokemuksia, esimerkiksi osaamisen kyseenalaistamista sukupuoleen perustuen tai henkilökohtaiset arvoristiriidat, kynnys itselle sopivan työyhteisön löytämisestä nousi korkeaksi. Itselleen sopivan, kaikkia sukupuolia kunnioittavan työilmapiirin löytämiseksi hyvänä keinona mainittiin omat henkilökohtaiset verkostot.

Tietoa selvityksestä

Haastatteluilla kartoitettin kokemuksia liittyen seuraaviin teemoihin: Sukupuolen vaikutus opiskelukokemukseen kuten opintojenohjaukseen, uraohjaukseen ja opinnoissa verkostoitumiseen. Lisäksi keskusteltiin haastateltavien mahdollisista huomioista liittyen ryhmätyöskentelyyn, opetusmateriaalien stereotypioihin ja sukupuolijakaumaan opintoalalla. Työelämäkokemuksista tutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat mm. sukupuolen vaikutus urapolkuun, työelämässä verkostoitumiseen, työllistymiseen, perheen ja työn yhteensovittamiseen ja mahdollisuuksiin edetä uralla. Haastateltavilta kysyttiin myös ideoita koulutuksen kehittämiskohteista, joilla olisi merkitystä tulevaisuuden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän kehittämisessä.  Haastateltavat valikoituvat Aalto-yliopiston yhteisöstä lumipallomenetelmällä.

Hankkeessa edetään seuraavaksi vaiheisiin, joissa kehitetään yhdessä ratkaisuja havaittuihin haasteisiin yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on edistää ja tukea kaikkien sukupuolten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä.

Haastatteluaineisto: Riikka Jääskeläinen, palvelumuotoilija, Aalto-yliopisto

Hankevastaava Aalto-yliopistossa: Marja Niemi, kehityspäällikkö, Perustieteiden korkeakoulu

 

Riikka Jääskeläinen

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista