Opintojen aikana koettu häirintä vaikuttaa edelleen nuorten alumnien työelämäkokemukseen.
NAU-hankkeessa haastateltiin kuutta hiljattain tekniikan alalta Aalto-yliopistosta valmistunutta alumnia ja viittä vielä opiskelevaa opiskelijaa syksyn 2020 aikana. Kaikki haastateltavista ilmoittivat sukupuolekseen muun kuin mies ja ovat siten alallaan sukupuolensa perusteella vähemmistössä. Haastatteluista esiin nousseita asioita on koostettu alla olevaan sarjakuvaan, joka siten perustuu puhtaasti haastatteluilla kerättyyn tutkimusaineistoon.
Asema sukupuolivähemmistössä korostuu monessa opiskelujen tilanteessa
Verkostoituminen ja työelämään tutustuminen jo opintoaikana on iso osa tekniikan alan opiskelijoiden arkea Suomessa. Haastatellut ovat kokeneet opiskelukavereihin tutustumisen haastavana esimerkiksi tilanteissa, joissa toista sukupuolta olevat opiskelijat eivät ole tottuneita ryhmätyöhön muiden kuin samaa sukupuolta olevien opiskelijoiden kanssa. Tiimityöskentelyssä osaamista on epäilty tai vähätelty sukupuoleen perustuen, mikä vahvistaa ilmiötä, jossa sukupuolivähemmistössä olevat opiskelijat tulevat jatkuvasti tietoiseksi sukupuolestaan opiskeluyhteyksissä. Opiskelumateriaaleissa ei ollut merkittävästi, mutta kuitenkin jonkin verran stereotyyppistä kuvastoa; esimerkiksi sekä asiakas että johtaja esitettiin usein miehiksi. Naisopiskelijat kokivat miespuoliset opettajat naisopettajia etäisemmiksi, ja ero tuli vielä selvemmäksi jatko-opiskelijoiden kohdalla, jolloin miesopiskelijoiden koettiin saaneen haastateltuja naisia enemmän ohjausta miesprofessoreilta.
Sukupuolivähemmistöön kuuluminen vaikuttaa verkostoitumiseen
Henkilökohtaisten verkostojen merkitys omalla opiskelualalla koettiin keskeisenä työelämään siirryttäessä. Samoja opiskelukavereita kohdataan niin vapaa-ajalla kuin opinnoissa. Vapaa-ajalla tapahtuneet, esimerkiksi seksuaaliseen häirintään liittyvät, ahdistavat kokemukset voivat vaikeuttaa opiskeluakin, mutta ainakin verkostoitumista oman alan opiskelijaryhmän kanssa. Toisaalta monella alumnilla ja opiskelijalla oli positiivisia kokemuksia naisopiskelijoiden aktiivisesta osallistumisesta opintoalansa killan toimintaan vähemmistöasemastaan huolimatta.
Naisopiskelijat, jotka olivat pyrkineet tiettyihin, perinteisesti miesten hallitsemiin positioihin, kertoivat rakenteellisesta ongelmasta: miten tulla naisena äänestetyksi killan hallitukseen, kun suurin osa äänestäjistä on miesopiskelijoita? Yhdessä killassa hallituspesti koettiin jopa niin merkittäväksi meriitiksi, että sen avulla avautuvat mahdollisuudet suomalaisen elinkeinoelämän huippupesteihin. Vaikka näin ei olisikaan kaikilla tekniikan aloilla, johtajakokemus opiskeluajalta kasvattaa omaa ammatillista itseluottamusta ja ymmärrystä itsestä potentiaalisena johtajana omalla alallaan. On todellista yksilöiden potentiaalin hukkaamista, jos tämä kokemus ja visio jäävät osalla opiskelijoista saavuttamatta vain sukupuolen takia.
Opintojen aikana koettu häirintä vaikuttaa edelleen nuorten alumnien työelämäkokemukseen
Havaittujen ongelmien seurauksena ja osoituksena siitä, että häiriökäyttäytymistä ei sallita, kiltoihin, ylioppilaskuntaan että yliopistolle on viime vuosina perustettu useita häirintäyhdyshenkilön tehtäviä. Monet kokivatkin, että epäasiallisesta käyttäytymisestä puhuminen on nykyään helpompaa kuin muutama vuosi sitten. Haastatellut nuoret alumnit kertoivat kuitenkin satuttavista kokemuksista tekniikan alalta. Kun teollisuuden edustajat ahdistelivat naisopiskelijoita oman alan rekrytointitapahtumassa tai kesätöissä, ei tule yllätyksenä, että naiset olivat vähintäänkin harkinneet vaihtavansa alaa. Haastatelluista alumneista viisi kuudesta oli vaihtanut tai vaihtamassa alaa, toki kukin omista syistään.
Tietoa selvityksestä:
Haastatteluilla kartoitettiin kokemuksia liittyen seuraaviin teemoihin: Sukupuolen vaikutus opiskelukokemukseen, kuten opintojenohjaukseen, uraohjaukseen ja opinnoissa verkostoitumiseen. Lisäksi keskusteltiin haastateltavien mahdollisista huomioista liittyen ryhmätyöskentelyyn, opetusmateriaalien stereotypioihin ja sukupuolijakaumaan opintoalalla. Työelämäkokemuksista tutkimuksen kiinnostuksen kohteina olivat mm. sukupuolen vaikutus urapolkuun, työelämässä verkostoitumiseen, työllistymiseen, perheen ja työn yhteensovittamiseen ja mahdollisuuksiin edetä uralla. Haastateltavilta kysyttiin myös ideoita koulutuksen kehittämiskohteista, joilla olisi merkitystä tulevaisuuden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän kehittämisessä. Haastateltavat valikoituvat Aalto-yliopiston yhteisöstä lumipallomenetelmällä.
Hankkeessa edetään seuraavaksi vaiheisiin, joissa kehitetään yhdessä ratkaisuja havaittuihin haasteisiin yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on edistää ja tukea kaikkien sukupuolten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä.
Haastatteluaineisto: Riikka Jääskeläinen, palvelumuotoilija, Aalto-yliopisto
Hankevastaava Aalto-yliopistossa: Marja Niemi, kehityspäällikkö, Perustieteiden korkeakoulu
