Tasa-arvoisesti uralle

TEKin opiskelijatutkimus: Vähemmistöön kuuluminen altistaa häirinnälle

TEKin opiskelijatutkimus: Vähemmistöön kuuluminen altistaa häirinnälle

Tekniikan alalla opiskelevat vähemmistöryhmät kohtaavat enemmän häirintää ja epäasiallista kohtelua kuin opiskelijat, jotka eivät kuulu vähemmistöön. Kokemukset liittyvät esimerkiksi ulkopuolelle jättämiseen, osaamisen vähättelyyn, asiattomiin kommentteihin sekä seksuaaliseen häirintään. 

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset opiskeluissa

Joka syksy toteutettava Tekniikan akateemiset TEKin opiskelijatutkimus tuottaa tietoa opiskelijoiden työssäkäynnistä, uraodotuksista ja asennoitumisesta työelämään. Kohdejoukkona ovat kaikki TEKin opiskelijajäsenet, ja usein kyselyssä on myös jokin vaihtuva teema. Vuoden 2021 opiskelijatutkimuksessa kysyttiin opiskelijoiden kokemasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Lisäksi taustamuuttujana kysyttiin kuulumisesta eri vähemmistöihin (katso kohta ”Miten tutkittiin”). Peilaamme tässä artikkelissa häirinnän kokemuksia eri vähemmistöryhmiin kuulumiseen. 

Vähemmistöryhmään kuuluvat opiskelijat ovat kokeneet selvästi enemmän häirintää ja epäasiallista kohtelua kuin ne vastaajat, jotka eivät kuulu mihinkään vähemmistöryhmään.

Kielivähemmistöön kuuluvista opiskelijoista häirintää tai epäasiallista kohtelua raportoi yhteensä 11 prosenttia, ja uskonnolliseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvista 14 prosenttia. Eniten häirintää ja epäasiallista kohtelua opiskeluissaan kokivat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat vastaajat. Heistä peräti 28 prosenttia raportoi häirintää tai epäasiallista kohtelua opiskeluidensa aikana, joko kuluneen vuoden aikana (12 %) tai aiemmin (16 %). 

Kuvio 1: Koettu häirintä tai epäasiallinen kohtelu opiskeluissa tai opiskelijatoiminnassa

Vähemmistöön kuuluvien vastaajien avoimissa kommenteissa nousevat esille kiusaaminen, ulossulkeminen ja asiattomat kommentit. He kertovat kokemuksistaan muun muassa näin:

Kohtaamani epäasiallinen toiminta on ollut tahallista ulkopuolelle jättämistä. (seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva opiskelija)

Kielenkäyttö ja oletusten tekeminen, vähemmistöstatukseni spekulointi ja siitä juorunaiheen tekeminen. (seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva opiskelija)

Monessa vähemmistöryhmiin kuuluvien vastaajan kommentissa tuodaan esiin myös tilanteita, joissa on huumorin tai muun toiminnan kautta pilkattu omaa viiteryhmää. Nämä tilanteet on koettu ahdistavaksi, vaikka loukkaava toiminta ei olekaan kohdistunut suoraan omaan itseen.

Tekniikan alalla pidetään yleisesti hyväksyttävänä seksuaalivähemmistöön liittyviä vitsejä ja solvauksia. Vaikka näitä ei tarkoiteta itseä kohtaan, antaa se turvattomuuden tunnetta työpaikalla ja koulussa. (seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva opiskelija)

Sitsit ovat tapahtuma, josta minulle naisena jäi hyvin epämiellyttävä olo. Päällepäin kaikki opiskelijat vaikuttivat mukavalle ja fiksuille, mutta sitseillä paljastui ihmisten misogyyninen ja rasistinen puoli. Koin oloni loukatuksi mm. sitsilaulujen ja sitsipuheiden takia. Kyse ei nyt ole siitä, että tietty henkilö olisi tehnyt jotakin, vaan yleisesti sitsikulttuuri on epämiellyttävää. Olisi kiva päästä sitsailemaan ja tutustumaan muihin ihan ilman tätä kaikkea ylimääräistä ”huonoa teekkariutta”, johon fuksit selkeästi opetetaan ensimmäisillä sitseillään. (rodullistettuun vähemmistöön kuuluva opiskelija)

Tässä kyselyssä selvitettiin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia nimenomaan opiskeluiden ja työssäkäynnin kontekstissa. On kuitenkin syytä muistaa, että häirintää voi kuitenkin kokea muuallakin, ja tämä vaikuttaa myös esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden opiskelukokemukseen. Yksi rodullistettuun vähemmistöön kuuluva vastaaja kirjoittaakin:

Työn ja opiskelun ulkopuolella olen kansainvälisenä opiskelijana kokenut rasismia ja häirintää useaan otteeseen. (rodullistettuun vähemmistöön kuuluva opiskelija)

Miltä tilanne näyttää työelämässä?

Oman alan töissä koetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua suunnilleen yhtä yleisesti kuin opiskeluissa, vaikka eri ryhmiin kuuluvien tilanne jonkin verran vaihteleekin. Opiskelijatutkimuksessa oman alan työksi lasketaan opiskelijoiden lukuvuoden aikana tai kesän aikana tekemä oman alan työ sekä niin sanottu haalariharjoittelu omalla alalla.

Lähes joka neljäs seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluva vastaaja (23 %) raportoi kokeneensa häirintää tai epäasiallista kohtelua oman alan töissä, kun taas uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvista 12 prosenttia kertoi tällaisesta kohtelusta. Kielivähemmistöön kuuluvista häirintää tai epäasiallista kohtelua oman alan töissä oli kokenut 17 prosenttia, eli selvästi useampi kuin opiskeluissa (11 %).

Rodullistettuun vähemmistöön kuuluvien vastaajien epäasiallinen kohtelu oli työelämässä huomattavasti yleisempää kuin opinnoissa. Tähän ryhmään kuuluvista vastaajista joka neljäs (25 %) raportoi töissä tapahtuneen epäasiallista kohtelua tai häirintää, kun vastaava luku opintoaikana oli 14 prosenttia.

Kuvio 2: Koettu häirintä tai epäasiallinen kohtelu oman alan töissä

Työelämässä tapahtunut epäasiallinen kohtelu on näyttäytynyt muun muassa osaamisen vähättelynä, epäasiallisena käytöksenä ja seksuaalisena häirintänä.

Vähättelyä ja välillä seksistisiä kommentteja (rodullistettuun vähemmistöön kuuluva opiskelija)

Rakennusalalla sain kommentin että ”naista ei voi ottaa toimistoon vaan saa pysyä siivoojana” (nainen, ei kuulu vähemmistöön)

Olen kokenut rasismia pahimmillaan työnhaussa. Kokemusteni perusteella uskon, että ruskea iho on merkittävä työllistymiseste Suomessa. (rodullistettuun vähemmistöön kuuluva opiskelija)

Myös sukupuoli vaikuttaa koettuun häirintään

Vähemmistöryhmään kuulumisen lisäksi sukupuoli vaikuttaa merkittävästi kokemuksiin häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Siinä missä enemmistöön kuuluvista miehistä 5 prosenttia oli kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua opiskelujen aikana, enemmistöön kuuluvista naisista joka viides (19 %) raportoi häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työelämään siirryttäessä 4 prosenttia miehistä oli kokenut epäasiallista kohtelua tai häirintää, kun naisilla vastaava luku oli 18 prosenttia. Naiset raportoivat siis tekniikan alan opiskeluissa epäasiallista kohtelua tai häirintää useammin kuin esimerkiksi kielivähemmistöön tai rodullistettuun vähemmistöön itsensä määrittelevät opiskelijat.

On tärkeää tiedostaa, että laajasti tasa-arvoiseksi mielletyssä opiskeluvaiheessa on omat ongelmansa, eivätkä epäkohdat ala vasta työelämässä. Yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii paitsi vähemmistöjen huomioon ottamista, myös naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantamista.

Naisena miesvaltaisella alalla häirintä on hyvin tavallista. Juhlissa tapahtuu usein seksuaalista häirintää (esim. Hauskassa rastikiertelyllä pyydetään riisumaan vaatteet), ”äijäkerhojen” ulkopuolelle sulkemista, työkontekstissa treffeille kysymistä jne. Lisäksi joudun kuuntelemaan puhetta, miten miehet eivät ikinä palkkaisi ikäistäni naista koska olen kuitenkin tulossa raskaaksi. (nainen, ei kuulu vähemmistöön)

Häirintään on lukeutunut opiskelijakavereiden toimesta lääppimistä ja ei-toivottua koskettelua (kohdistuen rintoihin ja takapuoleen) sekä todella epäasiallista ehdottelua iäkkäämmiltä mieshenkilöiltä, jotka ovat olleet alumnina tai työnsä puolesta jossain opiskelijatapahtumassa. (nainen, ei kuulu vähemmistöön)

Ne, jotka ilmoittivat sukupuolekseen muu tai eivät halunneet kertoa sukupuoltaan, kokevat vielä naisia enemmän häirintää tai epäasiallista kohtelua. Heistä 26 prosenttia raportoi häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemuksia opiskeluissa ja 20 prosenttia työelämässä.

Mikä muuttuu, kun rodullistetut vähemmistöt siirtyvät opiskeluista työelämään?

Tuloksissa herättää huomiota rodullistettuun vähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden työelämässä kokeman häirinnän ja epäasiallisen kohtelun yleisyys. Rodullistettuun vähemmistöön kuuluvat opiskelijat raportoivat häirintää tai epäasiallista käytöstä opiskeluissakin, mutta oman alan töissä tällaista kohtelua raportoineiden osuus on miltei kaksinkertainen opiskeluihin verrattuna (25 % oman alan töissä, 14 % opiskeluissa).

Opiskelijatutkimuksessa kerätty aineisto ei anna suoraa vastausta siihen, miksi työelämässä koetaan näin merkittävästi epäasiallista kohtelua. Voidaan kysyä, onko korkeakouluyhteisössä suojaavia tekijöitä, kuten esimerkiksi nuorempien korkeakoulutettujen ikäluokkien myönteisempi suhtautuminen eritaustaisiin ihmisiin. Toisaalta korkeakoulujen yhdenvertaisuustyö saattaa osaltaan vaikuttaa parempaan tilanteeseen opintojen aikana. Opiskeluympäristössä saattaa myös olla vähemmän tilanteita, joissa rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluviin opiskelijoihin kohdistetut ennakkoluulot tulevat näkyviin.

Kannattaa huomata, että työssäkäyntiä koskevaan häirintäkysymykseen ovat vastanneet vain ne, jotka ovat jo onnistuneet opintoaikanaan työllistymään oman alansa töihin. Piiloon jäävat ainakin osittain ne epäasiallisen kohtelun kokemukset, jotka liittyvät rekrytointisyrjintään. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa kyselyyn osallistuja ei ole onnistunut saamaan vierasperäisen nimensä takia oman alan työtä lainkaan. Nimeen perustuvaa rekrytointisyrjintää Suomessa on tutkinut muun muassa Akhlaq Ahmad.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemukset herättävät huolta

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema häirintä ja epäasiallinen kohtelu on huolestuttavan yleistä niin opinnoissa kuin oman alan töissäkin. Avointen kommenttien perusteella opiskelijakulttuurissa ja etenkin teekkarikulttuurissa rehottaa seksuaalissävytteisyys ja seksismi. Tällainen hegemonista maskuliinisuutta korostava kulttuuri on nimetty monessa tekniikan alan syrjintää koskevassa tutkimuksessa inklusiivisuutta haittaavaksi tekijäksi. (Katso esim. Wynn & Correl tai Faulkner)

Yksi mahdollinen selitys opintoaikaisten häirintäkokemusten yleisyydelle on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat opiskelijat ovat tuoneet identiteettinsä työelämässä harvemmin esiin. Euroopan ihmisoikeusvirasto FRA:n toteuttama laaja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva selvitys kertoo, että suomalaisista HLBITQ+ – ihmisistä suuri osa on korkeintaan osittain avoimia identiteetistään.

Aineistosta onkin varottava vetämästä johtopäätöstä, että työelämässä olisi helpompaa turvallisesti kuulua seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuin opiskeluissa. Huomattavaa on myös se, että vaikka oman identiteetin salaaminen olisi mahdollista ja suojaisi osittain häirinnältä ja epäasialliselta kohtelulta työpaikalla, tilanne on kaukana optimaalisesta. Jos ympäristö ei luo turvallisia puitteita olla avoin identiteetistään, seksuaali- ja sukupuolivähemmistön jäsenet kokevat huomattavaa kuormitusta.

Lopuksi – mitä seurauksia häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla on?

Häirintää ja epäasiallista kohtelua tulokset ovat linjassa myös koetun jaksamisen kanssa. Samat ryhmät, jotka raportoivat keskimääräistä enemmän epäasiallista kohtelua, raportoivat Opiskelijatutkimuksessa myös muita enemmän jaksamiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi vähemmistöihin kuuluvien näkemykset ovat pessimistisempiä, kun kysytään odotuksia tulevaisuuden työelämästä.

Opiskelijatutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että vähemmistöasema on selvästi hyvinvointiin ja opiskelu- sekä työskentelykokemukseen vaikuttava asia, ja tämä yhteys tulisi ottaa huomioon erilaisia tukitoimia suunniteltaessa. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu eivät ole ainoita hyvinvointia määrittäviä tekijöitä, mutta selvää on, että epäasiallisen kohtelun ja häirinnän kokemukset eivät ainakaan tue hyvinvointia. Lisäksi on tärkeää huomata, että vähemmistöryhmiin kuuluu merkittävä osa tekniikan alan opiskelijoista. Jos ryhmään lisätään usein epäasiallista kohtelua kokevat naiset, ryhmä laajenee edelleen. Kyse ei siis ole yksittäisistä henkilöistä, vaan kymmenistä tuhansista opiskelijoista.

Miten tutkittiin?

TEKin opiskelijatutkimukseen vastasi 3260 opiskelijaa syyskuussa 2021. Kysely toteutettiin anonyymina, ja yhtenä taustamuuttujana kysyttiin kuulumista erilaisiin vähemmistöryhmiin. Ryhmien koon vuoksi tässä tarkastelussa pystytään erittelemään vastaajat, jotka määrittelevät kuuluvansa kielivähemmistöön, rodullistettuun vähemmistöön sekä uskonnolliseen vähemmistöön. Seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön itsensä määritelleet vastaajat on tässä tarkastelussa yhdistetty yhdeksi luokaksi.

Aineistoissa oli lisäksi jonkin verran naisvastaajia, jotka katsoivat kuuluvansa alallaan vähemmistöön, mutta myös miesvastaajia, joiden mielestä valkoisen heteromiehen asema on vähemmistöstatukseen rinnastettavissa oleva asia. Lisäksi oli vähemmistöryhmäksi itsensä ”teekkariuden”, ”huumorintajuisuuden”, ”lihansyönnin”, ”älykkyyden” tai vastaavan kriteerin perusteella itsensä määritelleitä vastaajia. Nämä vastaukset on jätetty pois tarkastelusta, ja keskitytty yhdenvertaisuuslaissa syrjintäperusteeksi mainittuihin tekijöihin, alkuperä miellettynä laajasti kattamaan myös rodullistamisen (ks. esim. täältä).

Taulukko 1: Kuuluminen vähemmistöryhmään

* Sukupuolivähemmistöllä tarkoitetaan ihmisiä, joiden sukupuoli tai sen ilmaisu ei jollain tavalla vastaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta. Tähän ryhmään kuuluvat transsukupuoliset, transvestiitit, muunsukupuoliset ja intersukupuoliset.
**Rodullistetulla vähemmistöllä tarkoitetaan ihmisiä, jotka liitetään oletusten, stereotypioiden tai ennakkoluulojen perusteella johonkin ihmisryhmään esimerkiksi ihonvärin, uskonnon, kielen tai etnisen taustan vuoksi.

Sanna Putila, Susanna Bairoh

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista