Miehinen kulttuuri pitää naiset vähemmistönä tekniikassa.
Naisten määrää tekniikan alalla on yritetty kasvattaa vuosikymmenien ajan. Siinä ei kuitenkaan ole onnistuttu: Suomessa tekniikan ammattilaisista vain joka viides on nainen. Syyksi esitetään usein, että naisilta puuttuu luontainen kiinnostus tekniikkaan. Puuttuva kiinnostus ei kuitenkaan ole syy vaan seuraus: tekniikan ala on rakennettu miehiseksi.
Asia käy ilmi TEKin tutkimuspäällikön Susanna Bairoh’n väitöskirjasta The Gender(ed) Gap(s) in STEM: Explaining the persistent underrepresentation of women in STEM careers. Hankenille tehty väitöskirja pureutuu sukupuolten eroja tekniikan alalla ylläpitäviin tekijöihin. Bairoh’n mukaan sitkeiden erojen taustalla on useita toisiinsa kiinnittyneitä syitä, joista pohjimmainen on matemaattisen osaamisen ja tekniikan kietoutuminen yhteen miehisyyden kanssa. Maskuliininen kulttuuri suosii miehiä ja stereotypiat vahvistavat käsityksiä miesten paremmasta osaamisesta. Yhdessä nämä heikentävät naisten uskoa osaamiseensa ja mahdollisuuksiinsa sekä vähentävät kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan.
”Puhutaan yhdestä tekniikan uraputkesta, mutta oikeasti niitä on kaksi. Miesten ja naisten urat näyttäytyvät hyvin erilaisina. Naisten uraputki on huomattavasti vähemmän houkutteleva: se on kuin ruosteinen ja täynnä erilaisia umpikujia”, Bairoh toteaa.
Lisää naisia tekniikan yo-opiskelijoiksi
Tutkijan mielestä tilannetta ei korjata hokemalla, että naisten pitäisi olla kiinnostuneempia tekniikasta. Bairoh’n mukaan muutos pitää aloittaa tunnustamalla tosiasiat: kyse ei ole miesten ja naisten välisistä synnynnäisistä eroista vaan rakennetusta maskuliinisesta kulttuurista, joka pohjautuu käsitykseen siitä, että miehet ja tekniikka liittyvät yhteen, naiset ja tekniikka eivät.
Susanna Bairoh:
Naisten uraputki on huomattavasti vähemmän houkutteleva: se on kuin ruosteinen ja täynnä erilaisia umpikujia.
Tilanteeseen ei ole nopeaa ratkaisua. Paljon on kiinni kouluista ja vanhemmista: tyttöjä pitäisi pienestä pitäen rohkaista enemmän matematiikan ja tekniikan opintojen pariin.
”Vuonna 2022 uusista tekniikan yo-koulutuksen aloittaneista vain 33 prosenttia oli naisia. Tuo luku pitäisi saada nostettua 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Naisia pitäisi myös saada laajemmin eri opintoaloille. Nyt heitä on paljon esimerkiksi arkkitehtuurin ja kemian alalla, mutta vähän sähkön, konetekniikan tai tietoliikenteen opinnoissa”, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
Jokinen vertaa tilannetta pörssiyhtiöiden hallituksiin, joissa naisten määrää on saatu kasvatettua tuskallisen hitaasti vaikka asiasta on puhuttu pitkään.
”Kulttuuri paranee nainen kerrallaan. Kaikki lähtee johdon tahtotilasta: siinä vaaditaan suurta kulttuurinmuutosta. Vasta kun johto haluaa muutosta, tuloksia alkaa tulla. Isät alkavat esimerkiksi jäädä vanhempainvapaalle vain, jos yrityksen kulttuuri rohkaisee siihen”, Jokinen jatkaa.
Susanna Bairoh’n mielestä jotkut yritykset kyllä asettavat jo kunnianhimoisia tavoitteita yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon parantamiseksi, mutta eivät välttämättä viesti mitä tavoitteet käytännössä tarkoittavat.
”Kaikkihan allekirjoittavat tavoitteen, että tekniikan alalle tarvitaan lisää naisia. Keskustelu kuitenkin usein loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi puhua mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa meidän yrityksessämme. Pitäisi nostaa kissa pöydälle: siirtyä juhlapuheista tekoihin ja alkaa puhua mittareista ja rekrytoinnin käytännöistä sekä ikävistä kysymyksistä kuten uralla etenemisen esteistä: miksi naisten osaaminen riittää asiantuntijan, mutta ei johtajan tehtäviin”, Bairoh sanoo.
Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, TEK, puh. 040-775 9118, [email protected] Toiminnanjohtaja Jari Jokinen, TEK, puh. 040-091 4839, [email protected]
