Tasa-arvoisesti uralle

Opiskelijajärjestöjen yhdenvertaisuusopas avuksi arkeen

Opiskelijajärjestöjen yhdenvertaisuusopas avuksi arkeen

Antti Ilmavirran Tekniikan akateemiset TEKille tekemässä diplomityössä selvisi, että opiskelijajärjestöjen toimijat kaipaavat apua ja konkreettisia keinoja tasa-arvoisemman sekä yhdenvertaisemman opiskelijakulttuurin rakentamiseksi. TEK rekrytoi tämän vuoksi Sofia Saarisen, jonka työpöydällä on nyt opiskelijajärjestöjen yhdenvertaisuusopas. Hän aloitti tehtävässään 3.10. ja NAU!-hanke tapasi Saarisen projektiin liittyen. 

Saarinen opiskelee Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa erityispedagogiikkaa. Koulutuksensa myötä Saarisella on asiantuntijuutta työskennellä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa. Hän kertoo, että yhdenvertaisuuden edistäminen on hänelle tärkeää opintojensa myötä, mutta myös muutoin. 

– Yhtenä tulevaisuuden haaveenani on yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimiminen, Saarinen mainitsee. 
– Minulla on taustaa lisäksi opiskelijajärjestötoiminnasta, esimerkiksi Turun yliopiston ylioppilaskunta TYYn hallituksesta.

Teet yhdenvertaisuusopasta opiskelijajärjestöissä toimiville. Millaista sisältöä oppaassa on järjestöissä aktiivisten työn tueksi? 

– Oppaan sisältö jakautuu kolmeen osaan. Ensinnäkin se tulee sisältämään toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi miten toimia häirintätapauksessa, kehen ottaa yhteyttä ja miten tapauksessa voisi edetä. Toiseksi oppaaseen tulee kolme erilaista tarkistuslistaa yhdenvertaisempia tapahtumia, viestintää ja keskustelukulttuuria varten. Kolmantena osiona oppaassa on sanasto yhdenvertaisuuteen liittyvistä tärkeimmistä sanoista. Tarkoitus on myös kertoa, miksi jokin sana on tärkeä ja mukana oppaassa, Saarinen kertoo. 

Monilla järjestöillä on jo omia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiaan. Saarinen sanoo, että tämän oppaan tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen opastusta ja ohjeita, eikä opas sisällä käskyjä tai ehdottomia totuuksia. Tavoitteena Saarisen mukaan on, että opas ohjaisi ajattelutapaa uuteen suuntaan. 

– Opiskelijat otetaan myös oppaan tekoon mukaan. Helmikuussa ovat vuorossa työpajat, joissa opiskelijat pääsevät vaikuttamaan yhdenvertaisuusoppaan sisältöihin, Saarinen mainitsee. 

Kampuskiertue keväällä

Jotta opas saavuttaa yleisönsä mahdollisimman hyvin, tiedossa on myös kampuskiertue sen esittelemiseksi maalis-huhtikuussa 2023. 

– Käyn itse ainakin osalla niistä kampuksista, joilla on TEKiin kuuluvia opiskelijoita. Opas on tällöin valmis ja siitä tulevaa verkkoversiota sekä painotuotetta jaetaan opiskelijoiden käyttöön. 

Saarinen kertoo toivovansa, että tuleva opiskelijajärjestöjen yhdenvertaisuusopas on hyödyllinen niille, jotka ovat tämän kaltaista toivoneet. 

– Mutta totta kai toivon, että myös he hyötyvät oppaasta, jotka eivät ole aiemmin huomanneet sellaista tarvitsevansa. Opas saa parhaimmillaan miettimään ja ajattelemaan. Viiden vuoden kuluttua järjestössä voi olla esimerkiksi selkeät yhdenvertaisuutta edistävät toimintatavat ja rakenteet, hän sanoo. 

– Esimerkiksi jos jotain tapahtuu, opiskelija tietäisi kehen ottaa yhteyttä ja tietää, että hänen tukenaan ollaan. Tai tilanteeseen osataan puuttua jo silloin, kun ongelma tulee vastaan. 

Saarinen kertoo, että usein muutokseen riittää se, että jokin ongelmakohta huomataan ja se nostetaan esiin.  

– Yleensä kyse on siitä, että jotain muutosta kaipaavaa toimintatapaa ei ole kukaan tullut vain ajatelleeksi tai tiedostaneeksi. 

Antti Ilmavirta selvitti Tekniikan akateemiset TEKille tekemässään diplomityössä inklusiivisuutta fuksikasvatusta tekevien teekkarijärjestöjen toiminnassa. Inkluusio tarkoittaa, että erilaiset ihmiset tuntevat olonsa arvostetuiksi ja tervetulleiksi sellaisena kuin ovat ja että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. 
 
Ilmavirta teki työtään varten kyselyn, joka lähetettiin 62 teekkarijärjestölle. Näistä 34 vastasi kyselyyn sen sulkeutumiseen mennessä. Tästä saatuja tuloksia Ilmavirta vertasi TEKin opiskelijatutkimusten dataan vuosilta 2018 ja 2021. Inklusiivisuuden toteutumisen arviointiin hän käytti kuutta eri indikaattoria, jotka ovat avoimuus, kunnioitus, tehtävien jako, joustavuus, johtajuus ja monimuotoisuus.
 
Kyselyn tulokset osoittivat, että teekkarijärjestöt pitivät omaa toimintaansa hyvin inklusiivisena. Järjestöt nimesivät itse kaksi merkittävintä kehityskohdetta. Ensimmäinen on ei-suomenkielisten opiskelijoiden asema ja mahdollisuus osallistua järjestöjen toimintaan tasaveroisesti. Toinen on esteettömien tapahtumien järjestämisen mahdollisuudet ja ohjeistukset. 
 
TEKin opiskelijatutkimusten tulokset tukivat monilta osin järjestöjen vastauksia. Ristiriitaisimmaksi järjestöjen ja opiskelijoiden vastaukset osoittautuivat seksuaalisen häirinnän kysymyksissä. TEKin kyselyissä naiset olivat havainneet ja kokeneet häirintää tilastollisesti merkittävästi miehiä enemmän. Järjestöille tehdyn kyselyn vastaajat taas katsoivat, että heidän järjestöissään jaetaan ymmärrys siitä, mitä häirintä on ja millainen on häirinnästä vapaa järjestö. Koska kysymyksenasettelut kyselyissä kuitenkin eroavat toisistaan, ei suoria johtopäätöksiä voitu tehdä ilman jatkotutkimusta.
 
Diplomityötä tehdessään Ilmavirta huomasi, että opiskelijatoimijoiden kanssa käydyistä keskusteluista huokui tahto oppia, kehittyä ja saada lisää tietoa yhdenvertaisuusasioista. 
 
– Teekkarijärjestöt toivovat materiaaleja, joissa olisi konkreettisia ja jokapäiväiseen toimintaan sopivia vinkkejä inklusiivisuuden lisäämiseksi. Lisäksi tarvetta olisi esimerkiksi työpajamuotoisille koulutuksille aiheesta, Ilmavirta kertoo. 

NAU!-hankkeessa on kehitetty työkaluja, joita korkeakoulut sekä opiskelijajärjestöt voivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössään. 

Noora Eilola

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista