Milja Köpsi vetää Mimmit Koodaa -ohjelmaa, jonka yhteisössä yli 9000 ohjelmistokehityksestä kiinnostunutta naista oppii koodaamista, ohjelmistoalaa, ja saa tukea alanvaihdossa ja verkostoitumisessa. Viime vuonna Miljan työ Mimmit Koodaa -ohjelman parissa palkittiin muun muassa Nordic Women in Tech -tapahtuman Diversity Leader of the Year -palkinnolla.
Juttelimme Miljan kanssa tasa-arvotyön tekemisestä. Milja, mistä sinä juuri nyt haluaisit puhua?
– Nyt kun Mimmit Koodaa saa tosi paljon näkyvyyttä, ohjelmasta puhutaan ihan kuin se olisi jotain uutta. Miksi se, että IT-ala on ollut ulossulkeva, herättää nyt vasta laajemmin? Töitä asian muuttamiseksi on tehty jo todella pitkään. Toki on hieno juttu, että Mimmit Koodaa herättää huomiota. Tällä hetkellä tuntuu olevan paljon kiinnostusta siihen, miten naisiakin saadaan IT-alalle. On huomattu, että naisiakin tarvitaan. Myös miehet osallistuvat yhä enemmän, ja ovat ottaneet määrätietoisen ja tavoitteellisen asenteen tasa-arvotyöhön.
Jotain tuntuu tosiaan olevan liikkeessä. Onko nyt tapahtumassa iso muutos tasa-arvossa ohjelmistokehityksessä?
– IT-alalla aloittavien naisien suhteellinen määrä ei kai juuri ole muuttunut. Mutta absoluuttisesti tekniikan alalla aloittavien määrät ovat kasvaneet, eli naisia kyllä tulee koko ajan enemmän. Kuulen enemmän ja enemmän kertomuksia siitä, miten naisia on rohkaistunut hakemaan alalle, ja yritykset kertovat, että on enemmän kandidaatteja. Mimmit koodaa -ohjelman omissa kyselyissä näkyy, että käytännönläheisillä ohjelmilla on iso merkitys. On todella hienoa, että ihmisten luontaiset kiinnostuksenkohteet, vaikka sitten koodaamiseen, vapautuvat.
– Se ei kuitenkaan pelkästään riitä, että naiset tulevat alalle, vaan heidän on myös pystyttävä työskentelemään alalla. Tarvitaan asennemuutos: ohjelmistokehitys ei saa olla vain miesten maailma, vaan kaikille avoin. Mitä vähemmän ohjelmistokehitys pelottaa ja mitä enemmän se innostaa, sitä vapaampia ihmiset ovat tekemään oman näköistään työelämää.
Sana vapaus toistuu, kun puhut – se on sinulle tärkeä arvo?
– Kyllä. Sukupuolistereotypiat ovat minusta kuin vankila. Liian kankeista raameista vapautuminen antaa ihmisille tilaa ennakkoluulottomasti tarkastella omia vahvuuksia, ja vapauttaa myös todella paljon kapasiteettia. Yksi esimerkki on We Encouragen kumppanuusverkostonsa kanssa kehittämä chatbot Aino, joka auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja. Kun saadaan monenlaisia ihmisiä ohjelmistokehitykseen ja ylipäätään tekniikan pariin, ihmisistä vapautuu kiinnostusta ja ymmärrystä erilaisista asioista, ja teknologia voidaan valjastaa ihan uusien asioiden pariin.
Mikä toimii sinun kokemuksesi mukaan parhaiten ahtaiden roolimallien purkamiseksi?
– Esikuvien, vertaisesimerkkien ja vertaistuen voima on valtava. Olen Mimmit koodaa -tapahtumissa nähnyt sen lukemattomia kertoja. Joka kerta kun lavalla tavallinen nainen kertoo tarinaansa, tai Slackissa joku vertainen auttaa, se on tosi voimakas kokemus. Esimerkit avaavat polkua.
Olenkin pitänyt huolta, että teemme sitten key noteja tai Instagram -takeovereita, puhujana on joku muu kuin minä. On koodareita ja toisaalta vaikka johtajanaisia, jotka eivät ole perinteisiä nörttejä. Moninaisuuteen pitää kiinnittää huomioita monesta näkökulmasta.
”Teknologian piiriin tulemista ei enää mystifioida.”
On myös tärkeää puhua teknologiasta ymmärrettävällä tavalla. Aikaisempina vuosina viestinnässä on menty vahvasti teknologia edellä. Nyt mennään se edellä, mitä teknologia mahdollistaa, eikä puhuta vaikeilla termeillä. Teknologian piiriin tulemista ei myöskään enää mystifioida. On alkeet, sitten oppii tämän, sitten seuraavan, ja niin homma pikkuhiljaa etenee.
– Tasa-arvotyötä ja hankkeita tehdään kyllä tosi paljon, mutta näkyvyys on huono. Tämän korjaamiseksi on minusta aivan keskeistä vastuuttaa yrityksiä. Tasa-arvon edistäminen on toki yritysten lisäksi myös yksilöiden ja yhteiskunnan asia, mutta yritysten merkitys näkyy Mimmit koodaa -tapahtumissa. Saamme paljon kohderyhmältämme palautetta siitä, kuinka tärkeää virtuaalitapahtumassa on ollut tavata yritysedustajia. Tarvitaan yritysten edustajat sanomaan, että tämä on turvallista, että teidät halutaan töihin. Edelläkävijäyritysten täytyy äänekkäästi näyttää esimerkkiä, jotta päästään eroon huonoista toimintatavoista alalla.
Palataan vielä lopuksi Mimmit koodaa -ohjelman suosioon. Miten Milja teki sen?
– Me, eli yritykset ja ihmiset ja koko yhteisö tehtiin se, en yksin minä. Tärkeintä oli varmaankin se, että aika ja paikka oli oikea. Ei ihmisiä saa ylipuhuttua millään, jos tarvetta ei ole. Alaa harkitsevilla naisilla oli paljon uteliaisuutta ja toisaalta tyytymättömyyttä, joka ei oikein päässyt ulos. Kukaan ei kuunnellut. Kantavana ajatuksena on ollut myös se, että Mimmit koodaa -tilaisuuksissa ei ole businessjargonia tai hienostelua, vaan rehellisyyttä. Puhetta, joka on ymmärrettävää ja konkreettista. Se on viisain päätös, mitä olen tehnyt Mimmit koodaa -työssä. Puhu niin kuin ystävälle, ja ole rehellinen. Täytyy mennä lähelle ja ymmärtää, mistä ihmiset tulee.
Kuvat: Mimmit Koodaa. Kuvaaja: Jyri Keronen.
