Tasa-arvoisesti uralle

TAU:n kysely tekniikan alumneille: sukupuolen merkitys opinnoissa ja työelämässä

TAU:n kysely tekniikan alumneille: sukupuolen merkitys opinnoissa ja työelämässä

NAU!-hanke selvitti myös Tampereen yliopistossa (TAU) tekniikan aloilla opiskelleiden naisten kokemuksia sukupuolen merkityksestä opinnoista ja työelämässä, kuten on aiemmin tehty Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Saimme vuoden 2021 alussa toteutettuun kyselyyn 130 vastausta TAU:sta sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY) ja korkeakoulusta (TTKK) valmistuneilta alumneilta. Vastauksia kertyi eniten ympäristö- ja energiatekniikan (37), tuotantotalouden (20) ja sähkötekniikan (14) aloilta sekä teknis-luonnontieteelliseltä (13) alalta. Aloilta, kuten kone-, rakennus- ja tietotekniikka, saimme vain muutamia vastauksia. Vastausten kertymän eriytyminen aloittain heijastelee aiemmin Tampereen teknillisellä yliopistolla aiemmin tilastoitua opiskelijoiden sukupuolijakaumaa ja sukupuolen mukaista eriytymistä tekniikan alan eri tutkinto-ohjelmien ja opintosuuntien välillä.

Epäkohtia ja esikuvien puutetta

Kyselyn perusteella sukupuoleen liittyviä epäkohtia näyttäisi yleisesti ottaen ilmenevän enemmän työelämässä kuin opintojen aikana.

Yllä oleva kaavio kokoaa tulokset väittämistä, jotka koskivat sukupuolen merkitystä opinnoissa ja työelämässä ja joihin vastaajat ilmaisivat kokemuksensa valitsemalla sopivimman vaihtoehdon Likert-asteikolta. Erityisesti kahden väittämän tulokset kertoivat sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä ongelmista tekniikan aloilta valmistuneiden työpaikoilla. Näiden väittämien tulokset on ympyröity kaaviossa punaisella. Ensinnäkin noin puolet vastaajista (51 %) oli kokenut jonkinasteista ammatillisen osaamisensa kyseenalaistamista sukupuolensa takia (21 % täysin samaa mieltä, 30 % osittain samaa mieltä). Toisekseen melkein puolet vastaajista (46 %) oli kokenut sukupuoleen liittyvä häirintää töissä tai opinnoissa (19 % täysin samaa mieltä, 27 % osittain samaa mieltä). Kyseenalaistamisessa ja häirinnässä ei siis ole kyse vain yksittäistapauksista, vaan laajemmin jaetusta kokemuksesta.

Kysely tuotti myös mielenkiintoisen löydöksen työpaikan vaihtoaikeista.  Suurin osa vastaajista (88 %) ei ollut harkinnut työpaikan vaihtoa siitä syystä, että ei kokisi kuuluvansa työpaikalleen sukupuolensa vuoksi (vihreä ympyröinti). Kuitenkin 11 prosenttia vastaajista ilmoitti harkinneensa työpaikan vaihtoa tästä syystä (4 % täysin samaa mieltä, 7 % osittain samaa mieltä). Teknologia-alan työnantajat eivät oletettavasti halua menettää työntekijöitä tällaisista syistä, joten prosentuaalisesti pienikin löydös voi olla merkittävä signaali, että työpaikkojen inklusiivisuuteen kannattaa edelleen panostaa.

Mielenkiintoinen löydös oli myös se, että useimmilla naisilla (70 %) ei ollut ollut oman sukupuolensa edustajaa esikuvana vielä opintoalaa valitessaan (punainen ympyröinti), mutta noin puolelle vastaajista (52 %) oli löytynyt esikuva opintojen aikana (vihreä ympyröinti). Huomion arvoista on kuitenkin se, että varsin iso osa vastaajista (41 %) koki esikuvien puutetta vielä opintojen aikanakin. Esikuvien monipuolisuuden puute tuli ilmi myös Aalto-yliopistossa tehdyissä haastatteluissa. Esikuvien puutetta selittää pitkälti TEK:in työmarkkinatutkimuksista ilmennyt seikka, että verrattain harvoista tekniikan aloille hakeutuneista naisista vieläkin harvempi päätyy urapolullaan johtotehtäviin asti. Vaikuttaisi kuitenkin olevan tärkeää, että teknologia-alalla opiskelevat naiset saisivat kuulla niiden naisten uratarinoita, jotka ovat teknologia-alalla menestyneet, ja inspiroitua rakentamaan uraansa rohkeasti ja tavoitteellisesti.

Sukupuolen merkitys opinnoissa

Kysely sisälsi myös avoimesti vastattavia kysymyksiä vastaajien kokemuksista sukupuolen merkityksestä ja sukupuolittuneesta kohtelusta opinnoissa ja työelämässä. Ensimmäinen kysymys koski sitä, oliko vastaaja kokenut sukupuoleensa liittyviä asenteita tai oletuksia opintojen aikana. Vastaajien enemmistö ei ollut kokenut tällaisia asenteita tai oletuksia. Valtaosa heistä vastasi kysymykseen yksiselitteisesti ”en”. Muutamissa vastauksissa painottui, että opintojen aikainen kohtelu oli koettu tasa-arvoiseksi. Muutamat vastaajat taas ilmaisivat, että olivat ehkä kokeneet asenteita ja oletuksia, mutta eivät kokeneet niitä ongelmalliseksi. Moni (24 %) myös jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuitenkin 55 vastauksessa 130:stä (42 %) ilmeni, että naiset olivat kokeneet sukupuoleen kohdistuvaa puhetta, joissa asenteita ja oletuksia oli ilmennyt. Tällaista asenteellista puhetta olivat muun muassa professorien tai opettajien seksuaalissävytteiset, sovinistiset tai eriarvoistavat kommentit, joista osa olisi saattanut täyttää häirinnän tai epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit, mikäli ne olisivat kohdistuneet toistuvasti samaan henkilöön. Tällaista epäasiallista käytöstä Tampereen yliopistollakin pyritään ehkäisemään muun muassa selkeyttämällä toimintamalleja puuttua siihen.

Lisäksi naispuoliset opiskelijat olivat kokeneet, että miespuolisilla opiskelijoilla on ollut asenteita ja oletuksia, etteivät naiset osaa matematiikkaa, fysiikkaa tai koodausta. Niin sanottuja pehmeämpiä tekniikan aloja, kuten ympäristötekniikka tai kemiaa oli pidetty paremmin soveltuvana naisille ja muita naisvaltaisia aloja, kuten humanistisia aloja oli katsottu alaspäin. Muutamat naispuoleiset opiskelijat olivat kokeneet, että miespuoleiset opiskelijat olivat väheksyneet heidän osaamistansa ryhmätöitä tehdessä. Lisäksi opiskelijatoiminnassa oli ollut vitsailua naisista ja naisten ulkonäköä arvostelevia puheita.

”Yksi suuri tekijä on opiskelijakulttuuri! Sieltä pitää kitkeä heti alkuunsa naisten väheksyminen/alentaminen kokonaan pois. Nämä tavat ja asenteet periytyvät suoraan työelämään.

Muutamat vastaajat olivat myös kokeneet sukupuolellaan olleen positiivista merkitystä opinnoissa, sillä he arvelivat, että naiset muistetaan helpommin tai heidän asemansa on erityinen, koska he edustavat harvalukuisempaa sukupuolta.

Opetusmateriaalit, opetuskäytännöt ja opintojen aikana saatu ohjaus koettiin pääsääntöisesti tasa-arvoiseksi, mutta muutamissa vastauksissa tuotiin esiin näissäkin ilmenneitä sukupuolittuneita asenteita tai kohtelua.

”Toki siihen aikaan kaikki esimerkit viittasivat siihen, että insinööri on mies ja nainen insinöörinä on naisinsinööri.”

Yksi kysymys koski verkostoitumista opintojen aikana ja kokemusta sukupuolen merkityksestä verkostoitumisessa. Valtaosa kyselyn vastaajista kertoi verkostoituneensa hyvin tai erinomaisesti opintojen aikana. Kolmasosa vastaajista koki, että miehillä on laajemmat verkostot ja paremmat mahdollisuudet verkostoitua. Esimerkiksi miesten saunakulttuuriin liittyvä verkostoituminen mainittiin monta kertaa. Osa vastaajista taas koki, ettei verkostoitumisessa sukupuolella ole niin paljon merkitystä kuin omalla aktiivisuudella verkostojen rakentamisessa. Muutamat vastaajat olivat kokeneet naissukupuolesta olleen jopa hyötyä verkostoitumisessa.

Sukupuolen merkitys työelämässä

Sukupuolen merkitys ilmeni varsin selkeästi työelämää koskevissa kysymyksissä. Kolmasosa tekniikan aloilla opiskelleista vastaajista koki, että sukupuolella oli ollut merkitystä työnhaussa. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin, että työnhaussa oli tapahtunut suoraa sukupuoleen liittyvää syrjintää. Esimerkiksi kesätyönhaussa oli sanottu, ettei naisia palkata tuotantotyöhön. Muutamien vastaajien kokemat perheen perustamiseen liittyvät utelut kielivät työpaikoilla ilmenevästä sukupuolittuneesta kohtelusta, eli niin kutsutusta raskaussyrjinnästä:

”Valmistuttuani hain töitä useammasta työpaikasta. Karmeimmat kokemukset nuorena naisena liittyy siihen, että työhaastattelussa kysyttiin suoraan, milloin olen ajatellut hankkivani lapsia ja olenko jäämässä pian äitiyslomalle.”

Peräti 62 prosenttia vastaajista oli kokenut sukupuoleen liittyviä asenteita ja oletuksia omassa työssään. Avovastausten perusteella tällaiset kokemukset sisälsivät tytöttelyä ja vähättelyä sekä oletuksia naisille soveltuvista roolista tai luonteenpiirteistä, kuin myös oletuksia naisten erityiskohtelun tarpeesta. Vastaajat olivat joutuneet todistamaan vääriksi ennakkoasenteita, ettei nainen osaa. Vastauksissa oli myös useita esimerkkejä suoranaista seksuaalisesta häirinnästä ja ehdottelusta.

”Työskentelen melko miesvaltaisella alalla ja asiantuntijatehtävissä olen saanut kuulla kommentteja tyyliin ”mitä sinäkään tyttö näistä tiedät”.

38 prosenttia vastaajista koki, että sukupuoli vaikuttaa etenemismahdollisuuksiin uralla. Äitiysvapaan pitäminen mainittiin useimmin uralla etenemistä heikentävänä tekijänä. Myös lastenhankkimisen kannalta ”riski-iässä” oleminen koettiin vaikeuttaneen uralla etenemistä. Osa vastaajista pelkäsi jo ennalta vanhemmuuden vaikutusta uraan. Tällaiset pelot voivat olla yksi vaikuttava tekijä muiden joukossa perheen perustamisen lykkäämiseen, mistä viime vuosina on keskusteltu huolestuneeseen sävyyn.

Toisaalta useampi vastaaja koki, että naissukupuolella oli ollut positiivista merkitystä, sillä monissa työpaikoissa on haluttu tietoisesti palkata enemmän naisia.

Kohti tasa-arvoisempaa työelämää

Moni epäkohtiakin esiin tuonut vastaaja toi esiin, että omat kokemukset sukupuolittuneesta kohtelusta ovat yksittäisiä pitkällä työuralla ja että asiat näyttäisivät muuttuneen parempaan suuntaan nuoremmilla sukupolvilla. Tasa-arvon toteutumiseksi tekniikan alojen töissä ei kuitenkaan riitä pelkästään se, että sukupuolittunut kohtelu vähenee. Tasa-arvon eteneminen pitäisi alkaa näkyä myös ura- ja palkkatilastoissa, mutta näin ei ole kuitenkaan käynyt. NAU!-hanke vauhdittaa työelämän tasa-arvoistumista muun muassa tukemalla korkeakoulujen tasa-arvotyötä, järjestämällä opiskelijoille sukupuolen huomioivaa opinto- ja uraohjausta ja luomalla työelämäyhteyksiä sekä auttamalla tunnistamaan tiedostamattomia vääristymiä ja vähentämään niiden vaikutusta työtä koskevassa päätöksenteossa.

Kyselyssä kysyttiin myös sitä, miten (ura)ohjauksessa voisi konkreettisesti huomioida naisten työelämässä kohtaamat haasteet. Useimmin mainittuja keinoja olivat naispuolisten opiskelijoiden itseluottamuksen ja rohkeuden kasvattaminen sekä neuvojen tarjoaminen siihen, miten omasta osaamisesta kannattaa kertoa ja konkreettisesti toimia esimerkiksi palkkaneuvotteluissa. Vastaajat ehdottivat myös mentorointiohjelmien käynnistämistä sekä tukea verkostojen muodostamisessa. Lisäksi toivottiin, että sukupuolen merkitystä tehtäisiin näkyväksi kaikille ja että se tehtäisiin epämääräisen puheen sijaan konkreettisilla tavoilla.

Sini Teräsahde

Sini Teräsahde työskentelee NAU!-hankkeen tutkijana Tampereen yliopistossa. Kyselyä ovat olleet toteuttamassa ja analysoimassa NAU!-hankkeessa työskennelleet Hanna Lehtelä ja Johanna Lätti.

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista