Tasa-arvoisesti uralle

LUT:in selvitys: Sukupuolen merkitys opinnoissa kasvaa työelämää lähestyttäessä

LUT:in selvitys: Sukupuolen merkitys opinnoissa kasvaa työelämää lähestyttäessä

LUT-yliopisto selvitti Aalto-yliopiston vanavedessä omien opiskelijoidensa näkemyksiä ja kokemuksia opiskelu- ja työelämän sukupuolittumisesta. Aalto-yliopiston tuloksista voit lukea lisää Sukupuolittuneet opiskelukäytännöt -kirjoituksesta. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin erityisesti niitä asioita, joissa naisten ja miesten kokemukset eroavat molemmissa yliopistoissa. Aalto-yliopistossa kyselyyn vastasi 507 tekniikan alan opiskelijaa. LUT-yliopistossa vastaajia oli yhteensä 163, joista kauppatieteen opiskelijoita 29 ja tekniikan opiskelijoita 134. Vastaajista naisia oli 103 ja miehiä 58. Yksi vastaaja määritteli sukupuolensa muuksi kuin mieheksi tai naiseksi ja yksi vastaaja ei halunnut määritellä sukupuoltaan.

Molemmissa yliopistoissa naisten ja miesten vastaukset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05) kuuden eri väittämän suhteen. Lisäksi molemmissa yliopistoissa oli vähintään tilastollisesti melkein merkitsevä (p < 0.1) ero naisten ja miesten välissä kolmessa muussa väittämässä. Taulukkoon 1 on kerätty väittämät sekä merkitsevyyttä estimoiva p-arvo nais- ja miesvastaajien vastausten välillä LUT-yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Yrittäjyyttä urapolkuna koskevaa väittämää lukuun ottamatta kaikissa tapauksissa naiset olivat miehiä enemmän väitteiden kanssa samaa mieltä.

Väittämä p-arvo LUT p-arvo Aalto
Sukupuoli vaikuttaa tulevaan uraani 0.00 0.00
Työnhaussa minua huolestuttaa se, miten minuun suhtaudutaan tulevassa työyhteisössä sukupuoleni takia 0.00 0.00
Verkostoitumiseen pitäisi luoda kaikki sukupuolet huomioivia tapoja nykyisten muotojen, kuten saunailtojen lisäksi. 0.04 0.00
Alani opiskelun mahdollistamia urapolkuja pitäisi esitellä monipuolisemmin. 0.02 0.01
Moni opiskelualallani kärsii n. kympin tyttö -syndroomasta eli vaatii itseltään lähes täydellisyyttä opinnoissa ja/tai töissä. 0.03 0.00
On yleistä, että alallani opiskelevia naisopiskelijoita kommentoidaan seksuaalissävytteisesti. 0.00 0.04
Olen kokenut häirintää oman alani töissä ja koen sen johtuvan sukupuolestani. 0.08 0.06
Yrittäjyys urapolkuna kiinnostaa minua.* 0.07 0.01
Kaipaisin sukupuolen huomioivaa uraohjausta. 0.01 0.07

* miehet väittämän kanssa enemmän samaa mieltä kuin naiset

Opiskelukokemus tasa-arvoinen, työelämässä ja uralla sukupuolella on väliä

Kysyttäessä mitä yliopisto tai koulutusohjelmasi voisi tehdä paremmin tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisen opiskelukokemuksen edistämiseksi eräs LUTin vastaaja kiteytti asian näin:

”Opiskelukokemus on jo tasa-arvoinen. Siinä voisi ehkä tuoda esille työelämää, mikä ei välttämättä ole niinkään tasa-arvoinen.”

Kommentti kuvaa varsin hyvin myös kyselyn tuloksista vedettäviä yleisiä johtopäätöksiä, vaikka joitakin kipupisteitä myös opiskeluympäristöstä löytyy.

Suurin osa väittämistä, joihin naiset ja miehet suhtautuvat merkitsevästi eri tavalla liittyvät uraan, työnhakuun tai työelämään. Naiset kokevat miehiä vahvemmin, että sukupuoli vaikuttaa heidän tulevaan uraansa, ovat huolestuneempia tulevan työyhteisön suhtautumisesta, toivovat monipuolisempaa urapolkujen esittelyä sekä sukupuolen huomioivaa uraohjausta. Naiset ovat myös miehiä useammin kohdanneet sukupuolesta johtuvaa häirintää työelämässä. Uravaihtoehtona yrittäjyys kiinnostaa molemmissa yliopistoissa miehiä enemmän kuin naisia.

Sukupuolella ei ole opiskeluissa väliä – vai onko sittenkin?

Vaikka naiset ja miehet kokevat opiskeluympäristön kutakuinkin samalla tavalla, voi vastauksista tehdä muutamia huolestuttavia havaintoja. LUT-yliopistossa naisopiskelijoiden seksuaalissävytteistä kommentointia koskevan väitteen kanssa samaa mieltä oli 28% naisista ja 11% miehistä. Eri mieltä väitteen kanssa oli 47% naisista ja 82% miehistä. Neljäsosa naisvastaajista (25%) ei osannut kertoa kantaansa väitteeseen. Miehistä epävarmoja oli 8%. Vastaukset kertovat, että yli puolet naisista kuulee opiskeluympäristössään kommentteja, jotka koetaan seksuaalissävytteiseksi tai joiden merkityksestä ei voida olla varmoja. Miehistä puolestaan yli neljä viidesosaa on sitä mieltä, ettei seksuaalissävytteinen kommentointi ole yleistä. Tämä voisi viitata esimerkiksi siihen, että eri sukupuolten käsitykset tietynlaisten kommenttien sopivuudesta eriävät toisistaan siten, että opiskelijayhteisön kielellinen kulttuuri voi osin tarkoittamatta tai tietämättä luoda tilanteita, jossa naiset kokevat tulevansa seksualisoiduiksi.

Muut opiskelukulttuuriin liittyvät erot löytyvät naisten itseensä kohdistamasta vaatimustasosta sekä opiskeluaikaisista verkostoitumismahdollisuuksista. Täydellisyyden tavoittelu heijastanee työelämästäkin tuttua ilmiötä, jossa naiset kokevat olevat lähtökohtaisesti altavastaajia, joiden tarvitsee todistella ammatillista pätevyyttään mieskollegojaan enemmän (ks. esim. Diversiteetti tekniikan alalla -tutkimuksen tulokset). Eräs vastaaja oli kommentissaan oivaltavasti analysoinut tilanteita ja rakenteita, jotka ilmiötä vahvistavat:

”Mielestäni tasa-arvokysymykset tulevat esille yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja tällöin yhdenkin yksilön suhtautuminen kielteisesti voi vaikuttaa tasa-arvokokemukseen paljon. Näihin voi olla vaikea puuttua. (Esimerkkinä, koin erästä parityötä tehdessä luennoitsijan olettavan että miespuolinen parini on tehnyt koko työn, koska minä olen nainen, ja erään harkkojen pitäjän olettavan, että olen kopioinut tehtävät joltakulta, koska olen nainen.)”

Verkostoituminen (vain) saunassa ongelmallista

Saunailtojen merkitys verkostoitumiselle on eräs opiskelijakulttuurin moniulotteisista haasteista. LUTin vastaajista 63% naisista ja 47% miehistä kaipasi saunailtojen rinnalle kaikki sukupuolet paremmin huomioivia verkostoitumistapoja. Yhtäältä sekä miesten että naisten piiristä kommentoitiin, etteivät saunaillat ole mikään ongelma:

”Saunaillat eivät ole sukupuolisyrjiviä.” (miesvastaajan kommentti)

”sauna is good” (naisvastaajan kommentti)

Toisaalta erityisesti miesvastaajien kommenteissa nousi esiin se, että monet verkostoitumistilanteet sisältävät runsasta alkoholin käyttöä, jonka tilalle toivottiin esimerkiksi urheilua:

”Jotakin sellaista, jonka pääasiallinen tarkoitus ei ole vetää kaatokännejä.”

”Järjestäynyttä urheilua ja urheiluseuroja. Suurin osa lähipiiristäni inhoaa jatkuvaa ryyppäydästä sekä yli-imelää ryhmäytymistoimintaa.”

Ja naisvastaajien kommenteissa ongelmalliseksi nähtiin usein saunan ja alastomuuden tai vähäpukeisuuden välinen yhteys:

”Some other events where you do not have to be (half)naked.”

”Bileitä missä ollaan 100% vaatteet päällä! Naisena saunaillat eivät ole useista eri syistä läheskään yhtä mielekkäitä kuin miehille.”

Muutama vastaaja ehdotti, että saunailtojen tapauksessa tulisi erottaa toisistaan itse saunominen ja verkostoituminen:

”Enemmänkin luodulla ilmapiirillä on väliä, ei niinkään sillä mitä tehdään. Saunailtaan voi mennä hengailemaan vaikka ei itse saunaan menisi.”

”Hyvin harvoin itsesaunassa verkostoidutaan, vaan tapahtumassa sen ympärillä. Saunojien määrä on hyvin pieni.”

Lienee kuitenkin syytä kysyä, kuinka mielekkääksi eri ihmiset kokevat sellaisiin tilaisuuksiin osallistumisen, jossa osa ohjelmasta saa heidät tuntemaan epämukavuutta. Saunailtojen tapauksessa saunomatta jättäminen tuskin kuitenkaan poistaa ympärillä liikkuvia puolipukeisia ihmisiä.

Uraohjauksessa tasa-arvokissa pöydälle

Sukupuolen huomioivaa uraohjausta koskevat sisältötoiveet tulivat lähinnä naisilta miesten korostaessa yksilöllisyyden tärkeyttä. Eräs miesvastaaja nosti kuitenkin esiin ajatuksen nykykulttuurin miehiä syrjivästä piirteestä:

”Monet miehet eivät pärjää ulkonäkökeskeisessä rekrytoinnissa, joka ajaa monia ajautumaan omiin oloihin.”

Naisvastaajien toiveissa korostuivat esimerkkien tarve:

”Haluaisin päästä keskustelemaan onnistuneen uran naisten kanssa.”

”Haluaisin enemmän uratarinoita naisjohtajista ja -asiantuntijoista. Ja että heidät esitettäisiin nimenomaan menestyjinä osaamisensa takia, eikä niin että sukupuoli nostettaisiin jalustalle.”

sekä tasa-arvoon liittyvien haasteiden avoin käsittely:

”Tietoa siitä, millaista sukupuolesta johtuvaa kohtelua ei tarvitse sietää.”

”Sukupuoli vaikuttaa halusi sitä tai ei. Naisten oletetaan jäävän äitiysvapaalle ~ 25v-30 vuotiaana. Kesätyönhaussa ei pidetä siitä, että aiempi työkokemus on kerätty asiakaspalvelutehtävistä eikä työmailta, jossa naisen fyysinen olemus ei ole ihanteellinen. Nämä vaikuttavat työmahdollisuuksiin ja siksi niistä pitää puhua ääneen. Huolestuttavaa on myös naisten alhainen palkkataso, kun mies ja naistyöntekijän kokemus ja työtehtävät ovat samanlaisia. Yliopisto voisi yhdessä yhteistyöyritystensä kanssa puuttua ongelmaan ja luoda ratkaisuja tasa-arvoisemman työelämän nimissä. Yliopiston urapalveluihin vaikka enemmän jotain ”kuinka nainen voi pärjätä miesvaltaisella alalla” seminaareja yms.”

”Kiinnostaisi naisille suunnattu uraohjaus, jossa käsiteltäisiin naisten edelleen jokapäiväisiä haasteita teknillisellä alalla: sukupuolen perusteella lisääntynyt todistelutaakka omasta pätevyydestä, miesten hyvä veli -kerhojen ulkopuolelle jääminen, seksualisointi, tytöttely, vanhemmuuden ja uran yhdistäminen.”

”Ongelmat tuotaisiin avoimesti esiin ja niistä keskusteltaisiin.”

Toki myös osa naisista korosti hyvän uraohjauksen yksilöllisyyttä sukupuolinäkökulmien esiin nostamisen sijaan:

”Eiköhän uraohjauksen ole tarkoitus olla yksilöä eikä sukupuolta huomioivaa.”

”Uraohjaus olisi hyvä lisä, mutta sukupuolella ei pitäisi olla siinä mitään merkitystä. Kaikille pitäisi olla samanlainen. Pikemminkin työpaikoille voisi olla ohjausta tasapuolisempaan palkkaukseen.”

Uraohjaukselle siis on tarvetta ja sen puitteissa on myös syytä pelottomasti nostaa tasa-arvokissa pöydälle ja puhua myös vaikeista asioista avoimesti.

 

Opiskelijat toivovat avointa keskustelua ja ongelmiin puuttumista

Avointa keskustelua, ja esimerkin voimaa esitettiin keinoiksi myös entistä tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman opiskelukokemuksen saavuttamiseen. Keinojen osalta sekä naisten että miesten kommentit heijastelivat varsin samanlaista suhtautumista aihepiiriin.

”Lisää avointa keskustelua ongelmakohdista.” (nainen)

”Maybe, sending emails highlighting problems and possible ways to solve it, in a form of presentation or poster, so it is easy to read fast and understand.”  (nainen)

”Nostaa esiin erilaisten ihmisten ura- ja opiskelutarinoita, etenkin aloilta, joilla on toinen sukupuoli selkeästi vähemmän edustettuna.” (nainen)

”Eri uravaihtoehdoista, ym. tärkeästä koulutukseen, urapolkuihin, opiskeluun liittyvistä asioista voisi tiedottaa enemmän, eikä vain olettaa, että ”eiköhän ne tiedot löydy netistä, jos kiinnostaa.” (mies)

Näiden lisäksi korostettiin myös sensitiivisen kielenkäytön sekä välittömän ongelmiin puuttumisen tärkeyttä. Haasteiden todettiin olevan sekä yliopiston että opiskelijajärjestöjen yhteisiä ja myös vastuu ongelmien ratkaisemisesta nähtiin usein yhteiseksi.

”Ei miehisyyttä pönkittäviä puujalkavitsejä ja naisten alentamista luennoilla, kiitos. Ei myöskään etniseen taustaan viittaavia vitsejä opettajien puolelta, kiitos.” (nainen)

”Tytöttelyn loppuminen, ei ahdistelua harkanpitäjiltä, kannustusta opettajilta tasa-arvoisempaan kohteluun opiskelijoiden joukossa.” (nainen)

”Tapauksiin, jossa tasa-arvoinen ja yhdenvertainen opiskelukokemus ei ole toteutunut voi aina suhtautua vakavammin.” (mies)

”Viimeisiltäkin dinosaurusproffilta voisi jättää pois seksistisvivahteiset letkautukset. Pääosa opiskelijakokemuksesta on opiskelijayhteisölähtöistä, joten koulutusohjelman tai yliopiston rooli tässä on lähinnä tukea kiltoja, kerhoja ja ylioppilaskuntia siten, että heilläkin on resursseja ja osaamista ottaa tasa-arvoasiat huomioon.” (mies)

”Kiltojen ja kerhojen toiminta on luonut tämän kulttuurin, ja mielestäni siihen pitäisi puuttua. Toivoisin näkeväni myös enemmän naisia opettajina ja professoreina.” (nainen)

”Jos edes yliopisto osoittaisi, että ottaa nämä asiat vakavasti, ylläpitävät suunnitelmia häirinnän estämiseksi eikä vastuu ole sysätty pelkästään ’ltkyn häirintäyhdyshenkilölle’. Aletaan kuitenkin olla yhteiskunnassa jo sillä tasolla, että varmaan kaikille on ihan selvää, että tätä tapahtuu ja se on osa keskustelukulttuuria, eikä tästä voi enää hyvällä omallatunnolla pestä käsiään sillä verukkeella ’et ei meillä tätä tapahdu’. Vastuuta ei mielestäni pitäisi enää tässä vaiheessa vierittää uhrille (’ota yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön’) vaan olisi organisaatiotasolla velvollisuus estää tällainen toiminta.” (nainen)

Jo aiemmin mainittu monipuolisten verkostoitumis- ja tutustumismahdollisuuksien lisääminen nostettiin esiin:

”Meillä oli tietojenkäsittelyssä viikoittain tehtävien palautussessio, joissa ryhmät olivat satunnaisia. Tämän kaltaiset tilanteet ovat itselle ainakin näyttäneet eri ihmisten vahvuuksia ja osaamista tiettyjen asioiden parissa. On siis kuitenkin joitain tapoja, joilla ihmisten pakottaminen uusien ihmisten seuraan voisi rikkoa oletuksia muista ihmisistä.” (mies)

”Monet miehet ajautuvat erilleen opiskelijayhteisöstä, sillä suurin osa ryhmistä ja järjestöistä keskittyy paljon juhlimiseen ja ryhmäleikkeihin, mitkä yleistettynä ovat enemmänkin naisten mieleen. Yliopiston pitäisi aktiivisesti edistää järjestäytynyttä urheilua ja urheiluseuroja kampuksella, sillä pelit ja lajit ovat yksi tehokkaimpia yhteisöllisyyden kasvattajia sukupuolesta riippumatta.” (mies)

”Sauna-illat pitäisi jättää huomattavasti pienempään osaan opiskelijatapahtumista ja -kulttuurista, koska ne ovat miesten suosima ajanvietto- ja sosialisointimuoto, johon naisilla on huomattavasti suurempi kynnys osallistua.” (nainen)

 

Tasa-arvotyön aiheuttamat vastareaktiot mietityttävät

Opiskelijoiden vastauksista heijastuvista hyvistä asenteista ja niissä esitetyistä hyvistä ideoista huolimatta helppoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä asioista puhuttaessa myös ei-toivottujen vastareaktioiden todennäköisyys kasvaa ja hyvätkin tarkoitusperät voivat kääntyä itseään vastaan:

”Toivon todella, että sensitiivisyyttä ja monimuotoisuutta ei nosteta tärkeimmän, eli laadukkaan opetuksen edelle. Jos aidosti kyvykkäin ja relevantein vierailijaluennoitsija on nainen, pyydetään hänet. Jos mies, niin hänet. Ei minua kiinnosta (esimerkiksi) luennoitsijan sukupuoli, vaan pätevyys, kokemukset ja taito kertoa tarinoita.” (mies)

”Omasta mielestäni yliopistolla harjoitetaan tasa-arvon nimissä paljonkin ns. ”ylikorjausta”. Esimerkiksi tasa-arvon ajamiseksi saunailtoihin puuttuminen ei ole ratkaisu, sillä saunaillat itsessään eivät aiheuta epätasa-arvoa, vaan tarpeellista on puuttua lieveilmiöihin, ja tarjota vaihtoehtoisia aktiviteetteja.” (mies)

”Mielestäni liiallinen sukupuolesta puhuminen jne. on vahingollisempaa tietyn pisteen jälkeen. Asioista on hyvä puhua ja ihmisten kokemuksista, mutta liiallinen toitottaminen tuo vain lisää huomiota sukupuolen tärkeydelle. Eli tekee siis päinvastoin kuin mitä halutaan.” (nainen)

Matkaa on siis vielä ja eteneminen on tehtävä kieli keskellä suuta, että toiminta pysyy rakentavana ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet tuottavat tuloksia eikä vastarintaa. NAU! hanke jatkaa kortensa kantamista kekoon hankkimalla ja jäsentämällä tietoa sukupuolittumisen haasteista, kehittämällä sukupuolitietoisia malleja uraohjaukseen ja lisäämällä korkeakoulujen henkilökunnan ymmärrystä tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä.

Johanna Naukkarinen

Johanna Naukkarinen toimii LUT-yliopistossa post doc-tutkijana ja projektipäällikönä. Hän on LUTin vastuuasiantuntija NAU-hankkeessa.

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista