Tasa-arvoisesti uralle

Laurean selvitys: urapolut ja sukupuoli

Laurean selvitys: urapolut ja sukupuoli

Vaikka naisten asemassa työmarkkinoilla on tapahtunut edistymistä ja naisilla on mahdollisuus edetä urallaan, sukupuoli määrittää  silti vielä tänäkin päivänä valmistuvan opiskelijan urapolkuja.  

Tasa-arvoisesti uralle NAU! –hankkeessa teimme Laurea ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden opiskelijoille kyselytutkimuksen, jossa kartoitimme mm. opiskelijoiden urapolkuihin liittyviä kokemuksia sekä käsityksiä siitä, miten koulutuksessa voitaisiin kannustaa erilasisille urapoluille. Kyselyn vastausprosentti oli 12 %. 

Laurea on kuudella kampuksella Uudenmaalla toimiva ammattikorkeakoulu ja opiskelijoita on lähes 8000. Laurea on monialainen korkeakoulu, jossa naisopiskelijoiden osuus tutkintoon johtavassa koulutuksessa on 69 %. Naisvaltaisuus johtuu siitä, että Laureassa on paljon sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tekniikan alan koulutus puuttuu. (www.laurea.fi) 

 

Kyselytutkimukseen vastanneista opiskelijoista lähes puolet (44 %) on kokenut, että sukupuoli on vaikuttanut hakiessa työpaikkaa, ja reilu puolet (53 %) on sitä mieltä, että sukupuoli vaikuttaa tulevaisuuden uraan. Prosentit eivät eronneet merkittävästi sukupuolen mukaan.

Naiset kokevat, että edelleen työmarkkinoilla syrjitään naisia, ja työtehtäviin valitaan mieluimmin mies. Yhdeksi syyksi kyselytutkimuksessa nousi selkeästi lasten hankinta ja perheen perustaminen. Työhaastatteluissa naishakijoilta kysytään perheenperustamisesta –jos ei ihan suoraan niin ainakin välillisesti.  

”Pelkään, että tulen työnhaussa syrjityksi, sillä olen nuori lastentekoiässä oleva nainen” 

”Kyllä sukupuoleni vaikuttaa tulevaisuuden uraani, koska jos aion saada lapsia, urani katkeaa siihen” 

”Edelleen työhaastatteluissa kysytään perhe- ja elämäntilannetta, tosin kaarrellen, vaikka perhetilanteen ei tulisi olla valitsemiskriteeri” 

Naiset myös kokevat, että miesten on helpompi edetä uralla ja saada tunnustusta työstään. Opiskelijoiden keskuudessa esiintyy edelleen sukupuolisidonnaisia, stereotyyppisiä käsityksiä. Vastauksista ilmenee, että miehillä ajatellaan edelleen olevan esimerkiksi parempia teknisiä valmiuksia kuin naisilla.  

”Miesten oletetaan helpommin excel –velhoksi ja tulee selkään taputtelua, kun on tehty yksikin kaavio. Naisilta sitä ei oleteta, mutta ei tule selkään taputteluakaan, vaikka tekisi kuinka hienot kaaviot, pilotit ja piirakkakuviot” 

Toisaalta opiskelijoiden näkemysten mukaan miehet voivat kokea tulevansa syrjityksi naisvaltaisilla aloilla. Miehillä ei esimerkiksi oleteta olevan yhtä hyviä valmiuksia menestyä hoivatyössä kuin naisten. 

”Sosiaalialalla työskentelevä ystäväni, joka on mies, kertoi, että hänelle ei luotettu samoja tehtäviä kuin naisille ja hänen odotettiin hoitavan miesstereotyyppisiä hommia kuten talonmiehenä toimiminen” 

”Koen olevani etulyöntiasemassa terveydenhoitajana naissukupuolen edustajana. Työnantajat suosivat enemmän naisia etenkin neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa” 

Käsitys omista kyvyistä ja osaamisesta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisiin työtehtäviin ihminen hakeutuu. Kyselytutkimuksen mukaan 17 % opiskelijoista koki, että heillä ei ole ominaisuuksia, joita tarvitaan alan johtotehtävissä. Työelämässä johtotehtävissä on enemmän miehiä kuin naisia. Naisopiskelijoilla saattaa olla käsitys, että miehillä on paremmat valmiudet johtotehtäviin. 

Miehet osaavat kyllä olla yleisesti vakuuttavampia ja jollain tapaa asiallisen ja  luotettavan oloisia. Naisilla on ehkä hieman vaikeampi päästä johtotehtäviin” 

Tyttöjen kiinnostus johtajuuteen on kuitenkin yhä kasvanut viime vuosien aikana. Talous ja nuoret TAT-foorumi julkaisee vuosittain Nuorten Tulevaisuusraportti –tutkimuksen. Verrattuna vuoden 2020 tutkimukseen tyttöjen kiinnostus johtamisvastuuseen, työuralla etenemiseen sekä palkkaukseen ovat kasvaneet suhteessa poikiin. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että tytöillä on tänä päivänä entistä enemmän näkyviä esikuvia naisista johtotehtävissä, kuten maamme hallituksessa. (Nuorten tulevaisuusraportti 2021) 

On valitettavaa, jos oppilaitoksesta valmistunut opiskelija ei hakeudu häntä kiinnostaviin vaativiin työtehtäviin siksi, ettei koe omaavansa työtehtävän edellyttämiä valmiuksia, vaikka todellisuudessa tilanne voisi olla aivan toinen. Olisikin tärkeää, että opiskelijoiden itsetuntemusta, vahvuuksia sekä käsityksiä itsestä vaativissa ja johtotehtävissä vahvistetaan koulutuksen aikana sukupuolesta riippumatta. Opiskelijoiden tulisi jo koulutuksen aikana saada mahdollisuuksia toimia vaativissa tehtävissä. Todellisuudessa koulutuksen aikaiset harjoittelupaikat ovat sellaisia, joissa opiskelija voi harjaannuttaa osaamistaan ns. suorittavan työn tehtävissä.  

 

Opiskelijoiden on tärkeä saada monipuolisesti esimerkkejä ja esikuvia oman alansa erilaisista tehtävistä, etenemismahdollisuuksista sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista. Kyselyyn vastanneet opiskelijat ehdottivat esimerkiksi seuraavia asioita edistämään urakehitystä: 

”Kertomalla oikeiden erilaisten ihmisten tarinoita, erilaisilta urapoluilta” 

”Tuomalla tietoa erilaisista toimenkuvista ja yritysten työvoimatarpeista nyt ja tulevaisuudessa. Apua itsetuntemukseen, itsensä johtamiseen ja oman halutun työnkuvan muotoiluun” 

Nuoret oppivat työelämästä monenlaisissa oppimisympäristöissä. Koulutus ja siihen sisältyvät työelämän harjoittelujaksot ovat merkittäviä, mutta koulutuksessa on tärkeätä huomioida myös muut vaikuttamiskanavat kuten sosiaalisen median eri muodot. Niiden merkitys korostuu nuorilla tänä päivänä yhä enemmän.  

 

Työelämän tasa-arvon kehittämiseksi tarvitaan hyvin erilaisia väyliä, NAU!-hanke keskittyy koulutuksen ja ohjauksen näkökulmaan, mutta sen lisäksi nuorten käsityksiin vaikuttavat koko yhteiskunta arvoineen, lähiympäristö ja perhe. Tärkeää on myös epäsuora vaikutus: ketkä esimerkiksi oppilaitoksessa edustavat johtajia, asiantuntijoita tai työelämän edustajia?  

Anna-Liisa Männikkö, Piia Tiilikallio ja Riitta Dincay

Kirjoittajat työskentelevät Laurea ammattikorkeakoulussa.

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista

Naisopiskelijoiden kiinnittyminen tekniikan alan opintoihin on monen tekijän summa

Naisopiskelijat kiinnittyvät opintoihinsa vahvasti, mikäli kokevat opinnoissaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, saavat riittävää tukea opintoihinsa sekä kokevat tasavertaista kohtelua niin vertaisopiskelijoilta kuin opettajilta ja muulta oppilaitoksen henkilökunnalta. Väliä on myös sillä, millainen mielikuva heillä on työelämästä, kuten sukupuolten välisistä palkkaeroista tai etenemismahdollisuuksista.

Lue lisää ›