Yksi NAU!-hankkeen tavoitteista on kehittää sukupuolitietoista uraohjausta korkeakouluopiskelijoille. Tampereen yliopistossa tartuimme työhön kehittämällä Ura-ajatushautomo-ryhmäohjauskonseptin, jota pilotoimme keväällä 2022. Konseptin suunnittelun, pilotin toteutuksen sekä sen jälkeisen reflektoinnin myötä koimme tarpeelliseksi jäsentää tarkemmin, mitä sukupuolitietoinen ohjaus käytännössä tarkoittaa ja mitä sen toteutuksessa pitäisi huomioida.
Tämä teksti kutsuu pohtimaan sukupuolitietoisen ohjauksen tarvetta ja toteuttamisen tapoja konkreettisten kysymysten kautta. Vaikka toimimme jo monilta osin hyvin, voimme pyrkiä jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Sukupuolitietoisuus kannattaa siis nähdä yhtenä pedagogisen ja ohjauksen asiantuntijuuden osa-alueena, jonka kehittäminen vaatii meiltä avoimuutta ja valmiutta oppia ja reflektoida käsityksiä itsestä, opiskelijoiden elämästä, sukupuolesta ja tasa-arvosta.
Mihin tarvitsemme sukupuolitietoista ohjausta?
Haluamme kohdella kaikkia tasa-arvoisesti
Alkuun on todettava, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole mielipidekysymyksiä. Suomen perustuslaki edellyttää ihmisten yhdenvertaista kohtelua, kuten myös YK:n ihmisoikeuksien julistus. Voitaneen siis olettaa, että ohjaustyötä tekevinä haluamme kohdella toisiamme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Näin pyrimme luomaan saavutettavaa työ- ja opiskeluympäristöä sekä edellytyksiä osallisuudelle, oppimiselle ja hyvinvoinnille.
Ajattelemme helposti kohtelevamme kaikkia tasapuolisesti, mutta sukupuolineutraaliin tähtäävä käytös jää helposti sokeaksi eri sukupuolten kokeman todellisuuden eroille (Juutilainen 2003). Meillä jokaisella on myös tiedostamattomia ajatusvinoumia eli sisäistettyjä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme huomaamattamme (Dee & Gershenson 2017).
Sukupuolitietoisella ohjauksella voimme pyrkiä tekemään näkyväksi näitä mahdollisuuksiamme rajoittavia ajatuksia, ja samalla sukupuolitietoisesti toimivan ohjaajan on hyvä oppia tunnistamaan näitä ennakkoluuloja omassa toiminnassaan.
Haluamme purkaa segregaatiota
Suomalaisessa yhteiskunnassa on eurooppalaisittain vahva alojen välinen eli horisontaalinen segregaatio, mikä näkyy erityisesti tekniikan, kasvatuksen ja hoitotyön aloilla (Tilastokeskus 2021). Tämä koetaan ongelmaksi, sillä se voi rajoittaa ihmisten hakeutumista sukupuolelleen epätyypillisiksi katsomiinsa tehtäviin. Kuitenkin haluamme hyödyntää kaikkien osaamisen ja saada erilaisia ihmisiä kaikenlaisiin tehtäviin.
Sukupuolitietoinen ohjaus alemmilla koulutuksen tasoilla voisi ehkäistä horisontaalista segregaatiota. Korkeakouluissa voimme lisätä tietoisuutta ja tukea epätyypillisen valinnan tehneitä omalla alallaan.
Vertikaalinen segregaatio tarkoittaa alojen sisäistä eriytymistä niin, että miehet etenevät urallaan ylemmäs ja saavat parempaa palkkaa. Tähän vaikuttanee muun muassa tiedostamattomat ajatusvinoumat ja kulttuuriset käsitykset esimerkiksi johtajien ominaisuuksista ja niiden sukupuolittuneisuudesta, mutta näin ei tarvitse olla; naiset voivat menestyä siinä missä miehetkin.
Sukupuolitietoisella ohjauksella voimme vahvistaa opiskelijoiden itseluottamusta ja tehdä näkyväksi mahdolliset urapolut kaikille sukupuolille ja näin tukea ennakkoluulottomaan urasuunnitteluun.
Noudatamme lakia
Lopuksi on hyvä tiedostaa, että myös lainsäädäntö velvoittaa toimiin sukupuolten tasa-arvon puolesta. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1986/609) sekä Yhdenvertaisuuslaki (2014/1325) edellyttävät, että yliopistot oppilaitoksina edistävät aktiivisesti ja suunnitelmallisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opiskelijoidensa ja henkilökuntansa keskuudessa.
Opiskelijoilla on myös laissa (Yliopistolaki 2009/558, Ammattikorkeakoululaki 2014/932) turvattu oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Esimerkiksi yliopistolain (41 a §) mukaan yliopisto voi edellyttää käytännön järjestelyjä ja asianmukaista käyttäytymistä yliopistoyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi.
Sukupuolitietoinen ohjaus on yksi keino toteuttaa tavoitteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä turvallisen opiskeluympäristön luomiseksi.
Miten toteutamme sukupuolitietoista ohjausta?
Hankkeessa toteuttamamme kehitystyön ja pilotoinnin sekä ohjauskirjallisuuden (Juutilainen 2003; Gilbert 1999; Niles 2011; Tanhua 2012; Vehviläinen 2014, 2022) pohjalta olemme jäsentäneet sukupuolitietoista ohjausta kolmiportaisena mallina, jonka tarkoituksena on konkretisoida huomiota vaativia osa-alueita ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tässä jäsennyksessä sukupuolitietoisuuden lisäämisen, sukupuolitietoisesti toimimisen sekä voimaannuttamisen kautta tavoitteena on tehdä näkyväksi tasa-arvon haasteita, luoda toivoa ja rohkaista sekä antaa välineitä muutokseen kohti tasa-arvoa.
Tasa-arvotieto on lähtökohtana sukupuolitietoiselle ohjaukselle, joten ensimmäisenä tavoitteena tunnistamme tietoisuuden lisäämiseen niin ohjaajan kuin ohjattavienkin taholla. Tämän tietoisuuden ja tiedon pohjalta voimme pyrkiä tietoiseen toimintaan ja kiinnittää huomiota kaikkien tasapuoliseen kohtaamiseen, turvallisemman tilan luomiseen ja näköalojen avaamiseen. Lopulta tavoitteena on ohjattavien voimaannuttaminen toimijuutta vahvistamalla, itsetuntemusta ja -luottamusta lisäämällä sekä vuorovaikutukseen ja vertaistukeen kannustamalla.
Jotta jokainen ohjaustyötä tekevä voisi lisätä sukupuolitietoisuutta omaan työhönsä, loimme ajattelun avuksi listan kysymyksiä, joiden avulla asiaa voi konkretisoida itselleen. Kysymyksiä voi mielellään käydä läpi kollegoiden kanssa yhteisen työn kehittämisen hengessä, ja ne on julkaistu työkaluna (Reflektioharjoitus sukupuolitietoisesta ohjauksesta) myös työyhteisöjen käyttöön.
Sukupuolitietoisuuden lisääminen
Ohjaajan on hyvä perehtyä esimerkiksi tasa-arvoon liittyvään lainsäädäntöön, työelämän sukupuolen mukaiseen segregaatioon ja tasa-arvon haasteisiin. Tämän tiedon jakaminen myös ohjattaville voi auttaa heitä ymmärtämään paremmin tasa-arvon tilannetta ja tarvetta sukupuolitietoiselle ohjaukselle ja ajattelulle. Ongelmat saattavat jäädä huomaamatta esimerkiksi etuoikeutetun aseman vuoksi, tai niihin voi törmätä vasta myöhemmin työelämässä.
Tietoa tarvitaan, jotta ongelmiin tai epäkohtiin osataan tarvittaessa puuttua, tai jotta niiden syntymistä voidaan ennaltaehkäistä. On myös tärkeä lisätä tietoisuutta sukupuolen mahdollisesta vaikutuksesta opiskeluaikaisiin valintoihin ja herätellä opiskelijoita pohtimaan oletuksia päätöstensä taustalla.
Voit pohtia seuraavien kysymysten avulla, miten oma työsi mahdollistaa sukupuolitietoisuuden lisäämisen.
- Millaista tasa-arvotietoa tarvitset itse lisää?
- Mitä tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta opiskelijoiden kanssa tulisi käsitellä?
- Missä tilanteissa voisit edistää tietoisuuden lisäämistä korkeakouluyhteisössä?
Sukupuolitietoisesti toimien
Tieto ja tietoisuus mahdollistavat ohjaajan sukupuolitietoisen toimimisen. Huomiota on hyvä kiinnittää esimerkiksi kielenkäyttöön, jonka avulla voi toisaalta luoda yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, mutta toisaalta myös uusintaa stereotypioita. Tietoinen toiminta huomioi sen, että ihmisillä voi olla lähtökohtaisesti erilaiset mahdollisuudet, mutta omalla toiminnalla voi tasoittaa eroja ja kannustaa erityisesti vähemmistöissä olevia ja niitä, joiden näköalat tyypillisesti kaipaavat laajentamista.
Tietoisesti toimimiseen liittyy myös monipuolisen materiaalin valmistelu esimerkiksi kuvituksen ja esimerkkien avulla, sekä mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen. Yksi keino toimia sukupuolitietoisesti ohjaustilanteessa on käydä yhdessä läpi turvallisemman tilan periaatteet. Ne ennaltaehkäisevät ongelmallisia vuorovaikutustilanteita ja luovat edellytyksiä rakentavalle ja huomioivalle vuorovaikutukselle.
Seuraavat kysymykset auttavat pohtimaan, miten voit toimia sukupuolitietoisesti omassa työssäsi.
- Miten rakennat tilasta kaikille turvallisemman?
- Miten huomioit vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat?
- Miten voit toimia stereotypioita vastaan?
Voimaannuttaminen
Sukupuolitietoisen toiminnan pohjalta voimme rakentaa opiskelijoiden voimaantumista tukevaa toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa ohjattavien toimijuutta niin, että he ovat tietoisia omista vahvuuksistaan ja mahdollisuuksistaan sekä halukkaita pyrkimään urallaan eteenpäin ja puuttumaan huomaamiinsa epäkohtiin. Toimijuuden vahvistaminen nähdään ohjauksen perustavoitteena (Vehviläinen 2014).
Osittain uskomme voimaantumisen tapahtuvan tiedon lisäämisen ja tietoisesti toimimisen pohjalta. Lisäksi on tärkeä harjoittaa ohjattavien kykyä oman oppimisen ja asiantuntemuksen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Näin mahdollistetaan itseluottamuksen vahvistuminen ja annetaan opiskelijoille heidän kaipaamiaan työkaluja työelämään siirtymisen ja siellä etenemisen tueksi. Pyrkiessämme voimaannuttamiseen voimme samalla täyttää psykologisia perustarpeita (Deci & Ryan 2000), joiden toteutuminen vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta.
Monia asioita voi toteuttaa itsenäisesti tai yksilöohjauksessa, mutta ryhmämuotoisessa toiminnassa on mahdollisuudet kannustaa vuorovaikutukseen ja vertaistukeen samassa tilanteessa olevien kesken, millä voi olla hyvin voimaannuttava vaikutus.
Voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä pohdintaan, miten voisit omassa työssäsi voimaannuttaa ja vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta.
- Miten mahdollistat ja edesautat verkostojen ja vertaistuen syntymistä vähemmistöissä oleville?
- Miten voit tukea opiskelijoita asiantuntijuuden kehittymisessä ja sanoittamisessa?
- Millä keinoin voit lisätä opiskelijoiden itsetuntemusta ja itseluottamusta?
Työkaluja sukupuolitietoisen ohjauksen toteuttamiseen
Tämän sivuston Työkaluja-osiossa voit tutustua tarkemmin sukupuolitietoisen ohjauksen ja tasa-arvoisemman korkeakouluyhteisön kehittämistyön tuloksiin ja poimia ideoita omaan käyttöön tai valmiita paketteja hyödynnettäväksi.
Sukupuolitietoisuuden ei tarvitse olla jotain erillistä ja erityistä, vaan ideaalitilanteessa kaikessa toiminnassa otetaan huomioon sukupuoli sekä muitakin henkilökohtaisia ominaisuuksia. Mihinkään ryhmään kuuluminen ei siis määritä yksilöä, mutta voi vaikuttaa tämän elämään ja mahdollisuuksiin tavalla, joka on syytä tiedostaa.
Sukupuolitietoisuuden teemoja olisi tärkeä tuoda laajemmin opiskelijoiden yhteisiin opintojaksoihin, esimerkiksi orientaation osaksi. Samalla tässäkin esiteltyjä kysymyksiä voi halutessaan tarkastella vaikkapa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisista näkökulmista. Tervetuloa rakentamaan yhdessä tietoisempaa korkeakouluyhteisöä ja tasa-arvoisempaa työelämää!
Lähteet
Deci, E. L. & Ryan, R. M. (2000). The ”What” and ”Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268, https://doi.org/10.1207/S15327965PLI1104_01
Dee, T., & Gershenson, S. (2017). Unconscious Bias in the Classroom: Evidence and Opportunities. Stanford Center for Education Policy Analysis. https://eric.ed.gov/?id=ED579284
Gilbert, J. A. (1999). Reproducing gender in counseling and psychotherapy: Understanding the problem and changing the practice. Applied & Preventive Psychology 8(2), 119–127. https://doi.org/10.1016/S0962-1849(99)80003-1
Juutilainen, P-K. (2003). Elämään vai sukupuoleen ohjausta?: Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, 0092. http://urn.fi/URN:ISBN:952-458-330-5
Niles, S. G. 2011. Career flow: A hope-centered model of career development. Journal of Employment Counseling 48(4), 173–175. https://doi.org/10.1002/j.2161-1920.2011.tb01107.x
Tanhua, I. (2012). Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt – Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://www.wom.fi/Sukupuolten_tasa-arvon_hyvat_kaytannot(2012)Tanhua_TEM_Valtava.pdf
Tilastokeskus (2021). Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_202100_2021_23460_net.pdf (29.9.2022).
Vehviläinen, S. (2022). Orientations and dilemmas of guidance. An attempt at synthesis. Studia Poradoznawcze/Journal of Counsellogy 10. https://doi.org/10.34862/sp.2021.4
Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus.
