Nau-hankkeen tutkijat analysoivat Vipusen kansallisen tilastoaineiston avulla, millaisia töitä Suomessa tekniikan alalle korkeakoulutetut miehet ja naiset tekivät vuonna 2017. Selvisi seuraavaa: naiset tekevät miehiä vähemmän teknisen ytimen tehtäviä kuten tuotekehitys- ja tutkimustehtäviä, ja enemmän generalistitehtäviä kuten projektinhallintaa. Naiset ovat myös harvemmin johtotehtävissä kuin miehet.
Suomessa työmarkkinat ovat selvästi eriytyneet naisten ja miesten töihin. Naisten suuri enemmistö työskentelee erityisesti julkisella sektorilla hyvinvointi- ja sosiaalialalla, ja miesten suuri enemmistö tekniikan aloilla. Erot ovat selvempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa tekniikan alalla aloittavien naisten osuus on sitkeästi pysynyt kahdenkymmenen prosentin tuntumassa, kun muissa Pohjoismaissa luku lähentelee kolmannesta.
Työmarkkinoiden jakautuminen ei jää myöskään alojen välille, vaan näyttäisi jatkuvan myös alojen sisällä.
Nau-hankkeen tutkijat analysoivat Vipusen kansallisen tilastoaineiston avulla, millaisia töitä Suomessa tekniikan alalle korkeakoulutetut miehet ja naiset tekivät vuonna 2017. Selvisi seuraavaa: naiset tekivät miehiä vähemmän teknisen ytimen tehtäviä kuten tuotekehitys- ja tutkimustehtäviä, ja enemmän generalistitehtäviä kuten projektinhallintaa. Naiset olivat myös harvemmin johtotehtävissä kuin miehet. Lisää tuloksista löytyy täältä.
Silloin kun tekniikan alan koulutuksen saaneet naiset ovat johtotehtävissä, roolit ovat miehiä useammin hallinnollisen ja kaupallisen alan johtotehtävissä kuin tuotekehityksessä. Erot näkyvät jo uran alkuvaiheista lähtien, eikä aineisto siten tue oletusta, että naisten ja miesten väliset erot johtajatehtäviin sijoittumisessa häviäisivät ajan myötä.
Tekniikan alan roolihierarkia arvostaa erityisesti teknisen osaamisen ytimessä olevia tehtäviä, ovat kyseessä sitten johto- tai asiantuntijatyötehtävät. Ei-teknisiin tehtäviin eriytymisellä voi tästä syystä olla kauaskantoisia seurauksia uralle, vaikka etenemisellä ei muita esteitä olisikaan.
Samanlaisista koulutusvalinnoista huolimatta miesten ja naisten välillä säilyvät eriarvoisuudet tekevät näkyväksi käsitykset sukupuolien erilaisesta osaamisesta. Nämä käsitykset edistävät osaltaan jyrkästi sukupuoleen perustuvan työmarkkinan syntymistä.
Osaltaan tekniikan alan sisäistä eriarvoisuutta voidaan poistaa panostamalla yhdenvertaisuuteen organisaatioissa, esimerkiksi rekrytointitilanteissa ja urasuunnittelussa. Yhtä tärkeää on kuitenkin ravistella kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttavia asenteita, joiden mukaan sukupuoli määrittää yksilön osaamisen tai ammatilliset vahvuudet.
