Sukupuoli on yksi keskeinen erojen tekijä ihmisten välillä. Sukupuoli ei kuitenkaan ole yksinkertainen tai historiallisesti muuttumaton asia. Sukupuoleen perustuvien erojen ja syrjinnän purkamiseksi on keskeistä ymmärtää, mistä sukupuolissa ylipäätään on kyse. Jagat Bahadur Kunwar on tutkinut Nepalin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, sosiaalisia eriarvoisuuksia ja sosiaalista aktivismia. Hänen tuloksistaan voi lukea laajemmin täältä (linkin sisältö englanniksi).
Luokitteluilla käytetään valtaa
Ihmiset hahmottavat todellisuutta luokittelemalla toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia yhteen, mikä on välttämätön kognitiivinen taito isojen informaatiomassojen hallitsemiseksi. Luokittelu luo mahdollisuuksia osallisuuteen, ”olen suomalainen, olen teekkari”, mutta myös erojen tekemiseen ”en kuulu suomalaisiin tai teekkareihin”. Ihmisten luokittelu on itsessään teko: kun valitsemme korostaa johonkin ryhmään kuulumista, määrittelemme väistämättä myös muita sen ulkopuolelle.
Luokitteluun perustuva eriarvoisuus toistetaan kahdella tavalla. Ensinnäkin suuremmat ja enemmän valtaa hallussaan pitävät ryhmät saavat määritellä, mikä on poikkeavaa. Toiseksi hallitsevat ryhmät yrittävät aina asettaa oman näkemyksensä annetusta järjestyksestä: esimerkiksi avioliittoa on haluttu rajata heteroseksuaaliseksi ja jalkapalloa miesten peliksi.
Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen perustuvat eriarvoisuudet kytkeytyvät yhteen
Sukupuolen luokitteluihin perustuviin eriarvoisuuteen liittyy myös seksuaalisuuteen perustuvat luokittelut: mies – nainen tai hetero – ei-hetero. Siinä missä sukupuolet, myös seksuaalisuus nähdään usein kaksijakoisena ja pysyvänä. Kuitenkin on olemassa yksilöitä, jotka eivät välttämättä tunnista itseään ”miehiksi” tai ”naisiksi” (sukupuoli) tai ”maskuliinisiksi” tai ”naisellisiksi” (sukupuoliroolit) tai ”heteroseksuaaliksi” tai ”homoseksuaaleiksi” (seksuaalisuus).
Kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää. Normi on cis -sukupuoliset heteromiehet tai -naiset, jotka kokevat sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässä määrättyä sukupuolta ja jotka tuntevat vetoa vastakkaiseen sukupuoleen. Esimerkiksi transsukupuoliset ihmiset taas kohtaavat vakavaa syrjintää, esimerkiksi fyysistä ja verbaalista häirintää ja epäasiallista kohtaamista sosiaalipalveluissa.
Käsitykset normaalista ja sallitusta muuttuvat ajan mukana
Sosiaalisen luokittelun ja kulttuurin välillä on erittäin tiukat yhteydet. Tietyn ryhmän ”luonnollisuus” määritellään suurelta osin sekä historiallisesti että kulttuurisesti. Yksilöillä on aina käytössään vaan omassa elinpiirissään mahdollinen valikoima ilmaista itseään.
Tilannesidonnaisuus on tärkeää huomata siksi, että sen myötä avautuu mahdollisuus myös muutokseen. Kaikkea sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavaa aktivismia voidaankin pohjimmiltaan pitää taisteluna sen puolesta, että nykyisiä epäoikeudenmukaisuuksia tuottavia sosiaalisia luokittelujärjestelmiä ei pidetä muuttumattomina. Yksi keskeinen tapa horjuttaa sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvää syrjintää on kyseenalaistaa luokitukset sekä lisätä tietoisuutta siitä, että normit ovat historiallisia ja kulttuurin tuotteita.
