Tasa-arvoisesti uralle

”Koska se vain on oikein” – tasa-arvotyö työpaikoilla

”Koska se vain on oikein” – tasa-arvotyö työpaikoilla

Tutkijatohtori Minna Leinonen on kokenut työelämän ja tasa-arvon tutkija. Minnan väitöskirja  Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä (Acta Universitatis Tamperensis 2184) johdatti tutkijan puheille. Keskustelimme Minna Leinosen kanssa tasa-arvotyöstä, ja miten yritykset voivat siinä parhaiten onnistua.

Onnistunut tasa-arvotyö vaatii moniäänisyyttä ja tiedon kaivamista

”Tasa-arvon puheeksi ottaminen työpaikoilla vaatii hienotunteisuutta. Ketään ei haluta tietoisesti sulkea ulos, mutta usein asiaa ei ole ravisteltu. Kaikilla ei ole myöskään työkaluja tai sanoja ajaa asiaansa. Ihmiset eivät lähde samalta viivalta tämän asian kanssa. Tarvitaan yhteistä oppimista ja yhteisen ymmärryksen tuottamista”, sanoo Minna Leinonen ja jatkaa, ”Suomessa elää vahvana oletus, että meillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet, mutta kun ne eivät kuitenkaan käytännössä ole.”

Tasa-arvolain mukaan kaikkien yritysten, joilla on 30 työntekijää, tulee laatia tasa-arvosuunnitelma. Minna Leinosen kokemus on, että usein yritykset kaipaavat asiassa ja prosessissa tukea, sparraajaa, mutta itse suunnitelma yrityksen on tehtävä itse. Tasa-arvosuunnitelman taustalle tarvitaan tietoa. Mitä tietoa yrityksellä on henkilöstöstä ja miten sitä on peilattu sukupuolen kautta? Mitä tietoa puuttuu ja tarvitaan? Miten sitä hankitaan? Miten tietoa käytetään? ”Työntekijöiden arjen kokemusten ja piiloutuneiden käytäntöjen huomaaminen vaatii ympärilleen katselua ja kokemusta, jotta kysymykset heräävät”, tietää Minna Leinonen. Tasa-arvosuunnitelmalla on arvoa silloin, kun se oikeasti vaikuttaa arjen työhön ja sen käytäntöihin. Tasa-arvotyötä tekevät voivat auttaa ihmisiä kohtamaan ja jakamaan asioita, kun he huomioivat toimintaympäristön erityispiirteet ja pystyvät tuomaan tasa-arvokysymykset lähelle työpaikan käytäntöjä.

Minna Leinosen mukaan tutkimuksen tuottamat väittämät toimivat usein hyvinä keskustelun avaajina. Väittämä ”Teknologiateollisuudessa on alle 25% naisia” voi avata keskustelun paremmin kuin suora kysymys naisten määrästä. Tutkimuksista löytyy monipuolisesti tietoa esimerkiksi naisten urakehityksestä, rekrytoinnista, ja työtyytyväisyydestä. Tätä tietoa kannattaa käyttää.

Yritysten välinen pienryhmätyöskentely on tehokasta

Minna Leinonen keräsi tietoa ja kehitti työelämän tasa-arvokäytäntöjä työkonferenssimenetelmän avulla. Hänen mukaansa työskentelyä ja keskustelua auttoi, että prosessissa oli mukana osallistujia useammasta yrityksestä. Näin tasa-arvokysymyksiä oli mahdollista tunnistaa, mutta työpaikkojen sisäiset konfliktit eivät nousseet pintaan.  Pienryhmät jakoivat kokemuksiaan ja löysivät yhteisiä asioita. Menetelmä luo turvallisen raamin ja antaa mahdollisuuden vahvaan osallisuuden kokemukseen. Punaisena lankana keskustelujen taustalla kulkee tasaveroisen vuoropuhelun harjoittelu. Tasa-arvoon liittyy vaikeitakin käsitteitä ja sisältöjä, ja on tärkeää löytää ja käyttää sallivia ja ymmärryksen lisäämistä tukevia keskustelutapoja.

Tarvitaan välineitä tunnistaa sukupuoli yrityksen sisäisessä toiminnassa ja toimintaympäristössä: keitä me olemme ja keitä meidän asiakkaamme ovat? Millaisiin oletuksiin toimintamme ja tuotteemme/ palvelumme perustuvat? Ketkä jäävät tavoittamatta? ”Voisiko palvelumuotoilusta löytyä avaimia, jotka avaisivat näitä kysymyksiä?” kysyy Minna Leinonen ja jatkaa: ”Miten saataisiin ihmiset kohtaamaan ja kokemaan olevansa samalla viivalla? Kukaan ei halua olla uhri. Olisi hienoa, jos eri elämänvaiheiden oppimisprosessit tukisivat sensitiivisyyttä erilaisille eroille ja tasa-arvoisuutta toiminnassa.”

Tasa-arvon edistäminen voi auttaa ratkaisemaan laajoja työelämän ongelmia

”Kaiken kaikkiaan työpaikkojen arjen toimintatapojen tulisi rohkaista osallisuuteen ja tukea osallisuutta. Se vaatii opettelua ihan joka tasolla”, toteaa Leinonen, ja viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan osallistuminen ja yhteisöllisyys ovat kytköksissä muun muassa innovaatioihin ja luovuuden hyödyntämiseen. Tasa-arvon edistäminen taas voi parhaimmillaan edesauttaa monia hyvä ja arvokkaita asioita. Tutkimuksessaan Tasa-arvosta lisäarvoa-hankkeelle Minna Leinonen kirjoittaa: ”Sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta muutkin sosiaaliset erot ovat potentiaalisesti tärkeitä tasa-arvon kannalta. Sukupuoli voidaan nähdä osatekijänä kaikissa jaoissa, ja sukupuolen näkyväksi tekeminen voi avata väylän myös muille tasa-arvoteemoille. Sukupuolten tasa-arvoa voidaan pitää paitsi ihmisoikeuskysymyksenä myös keskeisenä työelämän laadun ja hyvinvoinnin kriteerinä. Siten sukupuolten tasa-arvon edistäminen asettuu myös keinoksi ratkaista työelämän ongelmia laajemmin.” Jos siis tasa-arvotyölle kaivataan perusteluja, sille löytyy tutkimuksellista perustaa.

”Tasa-arvotyötä pitää tehdä ja tasa-arvoa edistää, koska se vain on oikein” Minna Leinonen perustelee työtään ja kehottaa tekijöitä sitkeyteen. ”Tasa-arvon tekeminen on aina keskeneräistä ja vajavaista, sen kanssa täytyy elää.”  Tasa-arvokin on jatkuvaa oppimista, muuttuvissa olosuhteissa.

 

 

Elina Harju

Elina Harju työskentelee asiantuntijana Tampereen ammattikorkeakoulussa pedagogisten innovaatioiden parissa ja NAU-hankkeessa.

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista