Tasa-arvoisesti uralle

Opintojen aikana luodaan perusta työelämän asenteille  

Opintojen aikana luodaan perusta työelämän asenteille  

Somevaikuttaja, tietokirjailija ja yrittäjä Natalia Salmela nosti Instagram-tilillään omien kokemustensa kautta esiin naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän teekkarikulttuurissa. Pian naiset alkoivat jakaa hänelle tarinoitaan teekkarijärjestöjen ja muiden ainejärjestöjen naisvihamielisistä käytännöistä, nyt ja menneisyydessä. Keskiöön tarinoissa nousivat fuksitapahtumat, joissa toistuu ilmeinen ja törkeä seksuaalinen häirintä ja vallan väärinkäyttö. Jaettujen kokemusten kirjo laajeni pian myös opiskelijatapahtumista kertomuksiin opinnoissa kohdatusta syrjinnästä. Tekniikan alalla toimivat naiset kertoivat saaneensa osakseen rankkaa vähättelyä opetuksessa, korkeakoulun seinien suojassa. Samaan aikaan kun liturgioissa halutaan houkutella yhä enemmän naisia alalle, laskuharkoissa naureskellaan, että ”naisten aivoilla ei näitä ratkaista”.

Lukuisat teekkarien kertomukset osoittavat, että miehille ja naisille ei jaeta samanlaisia rooleja tekniikan alan toimijoina. Naisten vähättelyä ja seksuaalista häirintää kuvaavat tarinat kertovat karua kieltä arvostuksen puuttumisesta ja tunkkaisista näkemyksistä naiseudesta ja mieheydestä. Nämä asenteet eivät kuvaa koko tekniikan alaa, ja myös monet alalla työskentelevät ja opiskelevat miehet kokevat syrjivät käytännöt syvästi vastenmieliseksi. Kyse ei kuitenkaan ole myöskään marginaalisista yksittäistapauksista: naisten syrjintä todentuu niin lukuisissa tutkimuksissa kuin niissä sadoissa viesteissä, joita Natalia Salmela muutaman päivän aikana sai.

Tämän kirjoituksen kirjoittajat työskentelevät kahdeksan korkeakoulun ja Tekniikan akateemisten yhteisessä hankkeessa, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi naisia syrjiviä käytäntöjä tekniikan alalla sekä kehittää työkaluja paremman kulttuurin rakentamiseen esimerkiksi korkeakoulujen opetuksessa ja ohjauksessa. Toisin sanoen: on tärkeää kannustaa naisia tekniikan alalla, mutta yhtä tärkeää on muuttaa toimintaympäristöä niin, että erityisponnisteluja ei tarvita.  Asioiden edistämiseksi haluamme tuottaa tietoa ja ratkaisuja esimerkiksi koskien seuraavia teemoja:

– Millä tavoin naisia ja muita aliedustettuja ryhmiä syrjitään tekniikan alalla?

– Miksi virallisissa puheissa tuomittu syrjintä ja häirintä eivät katoa käytännössä – mitä kulttuurissa täytyy muuttua?

– Miten maskuliinisuuteen perustuvaa poissulkemista ja valtaa rakennetaan opintojen aikana ja siirretään työelämään?

– Millaiset puhetavat, käytännöt ja teot ohjauksessa, opetuksessa ja opiskelijatoiminnassa luovat yhdenvertaista kulttuuria ja mitkä eivät?

Niin kauan kuin tekniikan alalla opinnoissa ja opiskelijakulttuurissa keskitytään pönkittämään perinteiseen mieskuvaan perustuvaa näkemystä insinööriydestä, on sillä väistämättä seurauksia myös sukupuolten väliseen arvostukseen, rekrytointeihin, palkkaneuvotteluihin ja ylennyksiin työelämässä. Unconscious bias -tutkimus osoittaa, että mitä perinteisemmät käsitykset ihmisellä on sukupuolirooleista, sitä vahvemmin hän liittää maskuliinisuuden ja pätevyyden yhteen – ja siis sulkee naisen pois ammattilaisuuden piiristä. Opiskelijakulttuuri ei ole sitä paitsi saareke irrallaan muusta elämästä. Se opiskelijakaveri, joka painosti riisumaan kaikkien edessä, voi olla viiden tai kymmenen vuoden päästä pöydän toisella puolella esihenkilönä tai asiakkaana. Syvälle kulttuuriin koodattujen merkityksien purkaminen takaa, että pysyvä muutos saadaan aikaan. Sitoudumme omalta osaltamme pitämään syrjinnän vastaista työtä agendalla omissa organisaatioissamme niin tämän hankkeen aikana kuin sen jälkeenkin.

 

 

Susanna Bairoh, Tekniikan akateemiset ry

Riitta Dincay, Laurea-ammattikorkeakoulu

Merja Drake, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Päivi Haapakoski, Oulun ammattikorkeakoulu

Tuula Isosuo, Tampereen ammattikorkeakoulu

Riikka Jääskeläinen, Aalto-yliopisto

Johanna Naukkarinen, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Marja Niemi, Aalto-yliopisto

Sonja Niiranen, Tampereen yliopisto

Johanna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Sanna Putila, Tekniikan akateemiset ry

Outi Rantanen, Tampereen ammattikorkeakoulu

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista