Tasa-arvoisesti uralle

Perheystävällisemmän työelämän puolesta

Perheystävällisemmän työelämän puolesta

Anna Kokko johtaa Väestöliitossa Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa ja oli juuri päättyneen Tasa-arvo ja isät -hankkeen hankepäällikkönä. Keskustelimme Annan kanssa muun muassa siitä, miten koronapandemia on muuttanut työn ja perheen yhteensovittamista.

Korona-aika ja siirtyminen pandemian jälkeiseen aikaan ovat juuri nyt akuutteja kysymyksiä myös perheen ja työnteon kannalta. Korona-aika teki aiempaa näkyvämmäksi koko työelämän verkostoon kuuluvien ihmisten arjen ja yksityiselämän. 

Etäpalaverit ja -kokoukset antoivat kurkistusikkunan työpaikkojen backstagelle. Etätyöskentely laajeni sellaisiinkin tehtäviin ja henkilöstöryhmiin, joissa etätyö ei ollut aiemmin oikeastaan mahdollista.

Ohjelmapäällikkö Anna Kokko, mitkä ovat nyt ajankohtaisia teemoja keskustelussa perheystävällisestä työelämästä?

– Muuttuneet etätyökäytännöt ovat olleet todella iso mullistus, ja ne vauhdittivat samalla perheen ja työn yhteensovittamisen kehittymistä. Pandemia tietysti aiheutti myös käänteisiä ilmiöitä, kuten työn ja muun elämän rajan sekoittumista. Tämän historiallisen koronaperiodin jälkimainingeissa monilla työpaikoilla eri puolilla maapalloa kysytään uudella tavalla: minkä verran vapautta, rajoja ja sääntöjä työnteon paikassa, työajoissa ja työtavoissa jatkossa tarvitaan?

Viime aikoina on puhuttu paljon työn vaihtamisen aallosta ja työvoimapulasta. Koronasta toipuminen vauhdittaa talouskasvua, joten edistääkö tämä kehitys tasa-arvoa aloilla, joissa on yhä suurempi mahdollisuus valita työpaikkansa?

– Suhdanteet itsessään eivät määrittele työelämän tasa-arvokehityksen suuntaa. Tärkeämpiä ovat yritysten ja organisaatioiden strategiset valinnat ja tahtotila, jotka pitävät sisällään myös kaiken jo ennen koronaakin tehdyn tasa-arvon kehittämistyön. Kiireeseen voi helposti vedota ja selittää, että akuutit tilanteet ja maaliin vietävät projektit estävät esimerkiksi isien perhevapaiden pitämisen. Tosiasiallisesti kyse voi olla kuitenkin työpaikalla vallitsevasta kulttuurista, epäselvistä ohjeista ja johdon tahtotilasta – tai kaikista näistä.

”Meillä on toimialoja, joissa työvoimapula ja kiire näkyvät arjen kuormituksena. Tämä ei ole omiaan lisäämään hyvinvoinnin ja tasa-arvon kokemusta.”

– Ylipäätään tunnistetaan jo aika hyvin, että perheystävällisyys voi olla todellinen työnantajakuvan valtti. Konkreettiset esimerkit ja edelläkävijät pakottavat muitakin organisaatioita parantamaan toimintaansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että täysin yksiulotteisia kehityskulkuja ei ole. Meillä on toimialoja, joissa työvoimapula ja kiire näkyvät arjen kuormituksena. Tämä ei ole omiaan lisäämään hyvinvoinnin, perheystävällisyyden ja tasa-arvon kokemusta. Lisäksi on toimialoja, jotka ovat kärsineet valtavasti koronarajoituksista. Elämme siis tällä hetkellä hyvin erilaisissa todellisuuksissa rinnakkain, puhumattakaan siitä, että globaalilla tasolla työelämän tasa-arvossa on vielä hurjasti tehtävää.

Olit vetämässä juuri päättynyttä Tasa-arvo ja isät -hanketta vuosina 2019–2021. Minkälaisia asioita hankkeessa nousi esiin?

– Isäystävällisyys puhuttaa eri toimialoilla ja erilaisilla työpaikoilla yhä enemmän, niin miesvaltaisilla, naisvaltaisilla kuin sukupuolijakaumaltaan tasaisilla aloilla. Pohditaan, mitä pitäisi vielä tehdä, jotta kaikki sukupuoleen katsomatta olisivat työelämässä, kotitöissä ja vanhempina aiempaa tasa-arvoisempia. Keskustelu liittyy ajankäyttöön, rahaan ja palkkaan, oikeuksiin ja asemaan sekä vastuisiin ja velvollisuuksiin töissä ja kotona. Kyse on sekä asenteista että teoista.

Tulevan vuoden aikana puhuttaa Suomessa myös perhevapaauudistus, jonka pitäisi astua voimaan alkusyksyllä 2022. Mitä odotuksia sinulla on uudistukselle?

– Mikään perhevapaamalli ei ole täydellinen. Tulevassa mallissa on kuitenkin huomattavia parannuksia aiempaan malliin verrattuna. Perheet ja vanhemmat erityyppisissä tilanteissa ovat jatkossa keskenään aiempaa tasaveroisemmassa asemassa perhevapaiden käytössä. Isille on korvamerkitty enemmän vanhempainvapaita. Vanhemmat eivät voi jatkossa luovuttaa toisilleen kuin osan vanhempainpäivärahapäivistä. Uskoisin, että tämä tasaa vanhempainvapaiden kestoja sukupuolten välillä, ainakin jonkin ajan kuluttua.

”Hymähtely ja ylipäätään kielteinen piiloviestintä tai negatiivinen suora kommentointi isien pitkiä perhevapaita kohtaan pitää lopettaa.”

Lainsäädännön ja työehtosopimusten kirjaukset eivät voi yltää kaikkiin elämäntilanteisiin ja huomioida elämän ja ihmissuhteiden valtavaa kirjoa. Tarvitaan runsaasti työpaikkakohtaisia ohjeita ja pelisääntöjä sekä tilannekohtaista neuvottelua ja joustoa.

– Hymähtely ja ylipäätään kielteinen piiloviestintä tai negatiivinen suora kommentointi isien pitkiä perhevapaita kohtaan pitää lopettaa. Nuorten aikuisten pitäisi päästä aikaisemmin määräaikaisuuksista vakaammille työurille, ja tämän epäkohdan korjaaminen tukisi erityisesti nuoria naisia. Myös perinteisten roolimallien, kotitöiden tai työtehtävien lokeroiminen sukupuolen mukaan on purettava.

Vanhaa jäännettä luutuneista rakenteista löytyy vielä varsinkin perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta, samoin joiltakin naisvaltaisilta hoiva-aloilta. Täytyy haastaa jarruttavia asenteita, kuten ”meillä on jo tehty kaikki voitava” ja ”tällä alalla näiden asioiden edistäminen on todella hankalaa, ellei mahdotonta”. Pieniä uudistuksia on aina mahdollista tehdä, ja niistä koostuvat sitten suuret kokonaismuutokset.

Eteneekö muutos isien perhevapaiden käytössä nopeasti ja äkillisesti vai vähitellen?

– Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti muutos tasaveroisen vanhemmuuden suuntaan tapahtuu. Käytännössä ihmisten toimintaan vaikuttavat lainsäädännön rinnalla samassa tilanteessa olevien ja ratkaisut. Todella mielenkiintoista aikaa siis eletään, kun uudet vanhemmat, tai jo aiemmin vanhemmiksi tulleet, saavat syksyllä 2022 vauvoja. Silloin perhevapaita koskevat valinnat uusilla pelisäännöillä tulevat perheissä ja työpaikoilla ajankohtaisiksi.

Väestöliiton koordinoimassa Tasa-arvo ja isät -hankkeessa olivat kumppaneina kehittämässä perhe- ja isäystävällisyyttä ja tasa-arvoa Deloitte, Lahti Energia ja Kela. Kaikissa näissä organisaatioissa otettiin paljon hyviä edistysaskeleita. Kelalle myönnettiin toukokuussa 2021 Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -tunnus  osoituksena pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, joka aloitettiin jo muutama vuosi ennen tätä hanketta. Vanhemmuuden ja tasa-arvon teeman liittäminen osaksi koko organisaation strategista kehittämistä oli yksi onnistuneista kehittämistoimista.

Organisaatioissa on

  • käyty läpi asiaa ohjaavat dokumentit, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
  • mietitty kvartaaleittain kehittämistavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä, mukaan lukien viestinnälliset asiat
  • arvioitu henkilöstöpolitiikan toimivuutta, resursseja ja sijaisuuskäytäntöjä
  • kiinnitetty huomioita esihenkilöiden valmentamiseen perhe- ja isäystävällisyyden edistämisessä
  • korostettu esihenkilöiden antaman oman esimerkin merkitystä
  • panostettu kannustavaan myönteiseen viestintään
  • otettu huomioon myös perheenjäseniä erilaisissa työpaikan tilaisuuksissa

Myös esimerkiksi henkilöstön perustama sateenkaariverkosto toimii hyvänä esimerkkinä organisaatioissa tapahtuneista toimista.

Sanna Putila

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit pitää myös näistä artikkeleista