Vaikka koronapandemia on lisännyt kaikkien korkeakoulututkintojen vetovoimaa, tekniikan alan hakijoiden määrä huolestuttaa useita tahoja (esim. Teknologiateollisuus 2019). Alasta kiinnostuneiden naisten määrä, erityisesti hakijoiden määrä, pysyy useista markkinointikampanjoista huolimatta vuodesta toiseen varsin pienenä. Tilastojen perusteella naisten osuus on enintään noin 20% kaikista tekniikan alojen ja tietojenkäsittelyn AMK-koulutuksen hakijoista (Vipunen 2020). Jos taas tarkastelemme TAMKin tutkinto-ohjelmia, niin tietyillä tekniikan aloilla naisten osuus kaikista hakijoista pysyttelee alle kymmenessä prosentissa vuodesta toiseen.
Taloustutkimuksen (2020) tekemän korkeakoulujen bränditutkimuksen perusteella useat ammattikorkeakouluissa opiskeltavat alat houkuttelevat enimmäkseen joko naisia tai miehiä. On silti useita aloja, kuten kauppa ja hallinto, ravitsemisala tai luonnontieteet, jotka kiinnostavat suomalaisia nuoria naisia ja miehiä lähes yhtä paljon.
Miten naiset saadaan kiinnostumaan useammin ja monipuolisemmin tekniikan alan työtehtävistä ja hakeutumaan alan koulutukseen? Ovatko mielikuvat teknisten alojen työtehtävistä ja tutkinto-ohjelmien opinnoista realistisia ja ajantasaisia? Onko insinööri tai diplomi-insinööri edelleen stereotyyppisesti mies?
Naiset eivät koe saavansa tekniikan alan tutkinnosta samaa uranostetta kuin miehet
Ammattikorkeakouluista 2014 valmistuneiden valtakunnallisen uraseurantakyselyn tulosten (2019) perusteella naiset kokivat saaneensa suorittamastaan tutkinnosta miehiin verrattuna heikommin eväitä työuralleen sekä vastasivat miehiä harvemmin olevansa erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen suorittamansa ammattikorkeakoulututkintoon työuransa kannalta.
TAMKista valmistuneiden tekniikan alojen alumnien näkemykset vastasivat valtakunnallista linjaa. Naisten vastausten keskiarvot olivat säännöllisesti miesten vastausten keskiarvoja alempia mm. vastauksissa väitteisiin työnantajat arvostavat tutkintoani, tutkinto tarjosi eväitä yrittäjyyteen ja suosittelisin tutkintoani muille. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen TAMKin alumnien vastauksissa sen sijaan oli enemmän hajontaa.
TAMKin vastavalmistuneiden palautekyselyssä (AVOP 2019) on nähtävissä samanlaista jakautumista, vaikkakin miesten ja naisten väliset keskiarvojen erot ovat pienempiä. Silti naiset kokivat saaneensa opintojen aikana vähemmän työelämäyhteyksiä ja työelämäneuvontaa.
Miten tilannetta tasoitetaan?
Mitä ammattikorkeakouluopintojen aikana ja valmistumisen kynnyksellä tapahtuu? Voisiko erilaisilla koulutus- ja opiskelutavoilla, uusilla uraohjauksen käytänteillä tai entistä paremmalla harjoittelun ohjauksella tukea naisten siirtymää uralle tekniikan aloilla? Entä mikä vaikutus olisi erilaisten mentorointi- ja yrityskummijärjestelmien rakentamisella sekä positiivisten uraesimerkkien esiin tuomisella?
Kehittämistyön taustaksi tarvitaan tietoa. Eri sukupuolten edustajien kokemuksia opinnoista ja ohjauksesta voidaan korkeakouluissa tarkastella useiden palautetiedon kanavien tarjoaman datan pohjalta. Toistaiseksi sukupuolen ja sukupuolisensitiivisyyden näkökulmat ovat opiskelijakokemuksen ja -palautteen analysoinnissa jääneet korkeakouluissa muiden tarkastelukohteiden varjoon.
NAU! Naiset tasa-arvoisesti uralle -hankkeessa (2020–2022) pyritään löytämään vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto.
Lisätietoja:
Taloustutkimus. 2020. Korkeakoulujen bränditutkimus.
Teknologiateollisuus. 2019. Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen. Luettu 11.9.2020. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2019-10/Tekniikan%20korkeakoulutuksen%20selvitys%202019%20-%20Teknologiateollisuus.pdf
Vipunen – Opetushallinnon tilastopalvelu. Ammattikorkeakoulutus. Luettu 11.9.2020 https://vipunen.fi/fi-fi/ammattikorkeakoulutus
